Tervetuloa blogiini.
Toimin tällä hetkellä bio- ja ympäristötieteellisen tiedekunnan ympäristövastuun työelämäprofessorina Helsingin yliopistossa ja kirjoitan blogiini aiheeseen liittyvistä teemoista.
Hyvä laki ei synny itsestään
Valtionhallinnossa esittelevä virkamies kirjoittaa äärimmäisen harvoin eriävän mielipiteen ilmoittaakseen, että hän oli päätöksen tehneen ministerin kanssa eri mieltä. Pitäisikö kynnystä madaltaa ja eriäviä mielipiteitä esittää useammin kuten oikeuskansleri Pöysti oman toimintansa osalta aprikoi jokin aika sitten?
Voisiko virkamiesten eriävistä mielipiteistä tulisi uusi normaali? Jos näin kävisi, silloin oikeusvaltiossamme olisi varmasti jotain muutakin pahasti pielessä.
Venäjän uusi arktinen strategia - mikä muuttuu
Venäjä on ratifioinut Pariisin ilmastosopimuksen. Maa on maailman viidenneksi suurin CO2-päästöjen aiheuttaja Kiinan, Yhdysvaltojen, EU:n ja Intian jälkeen, joten Venäjänkin on vähennettävä merkittävästi päästöjään.
Periaatteessa päätetty
Kiertotalousohjelma tavoitteet ovat kunnianhimoisia ja pian periaatteessa päätettyjä, kun valtioneuvosto ne hyväksyy. Mutta mitä tapahtuu käytännössä? Vuosi 2035 ei lopulta ole kovin kaukana.
Marinin hallitus katsoo pohjoiseen
Hienoa, että Marinin hallitus katsoo pohjoiseen. Arktinen alue on koko Suomen asia ja alueen lämpeneminen globaaliasia. Lappi, jossa kaikki toiminta on taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävää, kuulostaa hyvältä. Nyt tarvittaisiin vain toimeenpanosuunnitelma, joka on sosiaalisesti oikeudenmukainen.
Vielä on skarpattava
On ollut yllättävää havaita, kuinka löysä koronatestaus on rajanylityspaikoillamme. Kun testiin tulo on vapaaehtoista, kaikki eivät pysähdy testipaikoille, vaan ajavat suoraan kotiin.
Pakkoko pitää olla, ennen kuin teemme, mikä oman ja muiden terveyden suojelemiseksi on parasta?
Purkuputket pilaavat kaivosalan maineen
Vesienkäsittely- ja hallintateknologiat ovat kehittyneet huimaa vauhtia viime vuosina, mutta uusillakin kaivoksilla luotetaan yhä vuosikymmeniä vanhoihin menetelmiin. Kuitenkin ympäristö- ja vesilainsäädäntö edellyttävät kaivostoiminnan vesiensuojelun jatkuvaa kehittämistä, ei pelkkää lupamääräysten noudattamista ja akuuttien vesienhallinnan ongelmatilanteiden ratkaisemista
Kylissäkin halutaan kiertotaloutta
Kaupungissa lajittelu ja kierrätys sujuvat, kun ihmiset asuvat tiiviisti, mutta myös harvaan asutuille alueille pitää erilliskeräykselle löytää kustannustehokkaita ratkaisuja. Harvaan asutuilla alueilla kylät ovat pieniä ja välimatkat pitkiä, mutta sielläkin tuotetaan biojätettä, paperia, pahvia, pattereita, pienmetallia ja elektroniikkaromua niin kuin missä tahansa Suomessa. Myös kylien väki haluaa olla muuttamassa Suomea kiertotalousmaaksi
Läskisoosi ja kuoriperunat
Maailmalla on ihasteltu, kuinka nopeasti julkisen vallan, tieteen tekijöiden ja yritysten yhteistyöllä on saatu aikaa rokotteita koronaa vastaan. Olisipa nyt sama into valjastaa osaaminen, tiede ja teknologiat, julkinen valta ja yritykset yhdessä kehittämään ratkaisuja, joilla ilmastotoimia voidaan vauhdittaa.
Kaivokset ja ekologinen kompensaatio
Sakatin kaivoksessa on tarkoitus tehdä maanalainen kaivos suojellun Viiankiaavan alle ja rikastamo, joka sijoittuisi varsinaisesta kaivosalueesta kauemmaksi. Suurin huoli kohdistuu siihen, voiko maanalainen laajamittainen kaivostoiminta vaikuttaa yläpuolella olevaan herkkään suoluontoon. Miten käy alueen pohjavesien?
Oikeudenmukainen siirtymä kaipaa sisältöä
Poliitikot rakastavat tiekarttoja. Niihin kirjoitetaan askelmerkkejä ja tavoitteita, mitä aiotaan toteuttaa. Nyt tarvittaisiin vähintään tiekartta, jossa hallitus kertoisi, millaisilla keinoilla tavallisille suomalaisille, asuivatpa he kaupungeissa tai maalla, oikeudenmukainen siirtymä turvataan.
Kohtuus kaikessa
Energiavirasto julkaisi viime viikolla suunnitelmat verkkoyhtiöiden valvonnan uudistamisen periaatteita. Virasto varautuu parantamaan valvontajärjestelmäänsä. Olisi hyvä, jos virastossa olisi verkkojen rakentamisen lisäksi myös sijoitusmaailman osaamista, kun valvottavien siirtofirmojen takana on myös pääomasijoittamisen ammattilaisia
Kaivoslain uudistus lykkääntyy
Työ- ja elinkeinoministeriön asettama kaivoslain uudistamista valmisteleva työryhmä on hakenut jatkoa työlleen ensi vuoden loppuun saakka. Alun perin ehdotuksen kaivoslain uudistamiseksi piti valmistua tämän vuoden aikana. Aikalisää tarvitaan, koska työryhmä haluaa selvityksen siitä, miten intressivertailu voidaan toteuttaa malminetsintä- ja kaivosluvissa.
Kaivoslain uudistuksella parannettava kansalaisten luottamusta
Kaivoslain uudistuksella tulee parantaa kansalaisten luottamusta kaivos- ja malminetsintäyhtiöihin sekä viranomaisiin. Malminetsintävarausten ja malminetsinnän pelisääntöjä tulee selkeyttää niin, että asukkailla on mahdollisuus saada oikea-aikaista tietoa ja vaikuttaa malminetsijöiden suunnitelmiin. Ilman kunnan hyväksymää kaavaa, kaivosta ei tulisi voida perustaa. Kaivoksen tarvitsemat ympäristö- , vesitalous- ja kaivosluvat tulisi käsitellä yhtäaikaisesti, tulevaisuudessa mieluiten samassa viranomaisessa.
Venäjä muuttui, venäläiset eivät
Kirjoitin kirjan matkoistani Venäjällä 1990-luvun puolivälistä 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen loppupuolelle. Kun ajattelen taaksepäin, tuntuu, että noista ajoista on kulunut valtavan kauan aikaa. Yli kahdessakymmenessä vuodessa Venäjä on muuttunut, venäläiset eivät.
Lohi on poliittinen laji
Suomessa viranomaiset joutuvat käymään oikeutta vesivoiman suurtuottajia vastaan saadakseen kalateitä koskevia velvoitteita aikaan. Kuitenkin onnistumisen kannalta kaikkien osapuolten sitoutuminen ja yhteistyö olisi oleellista.
Luontopääoman säilyttämiselle hintalappu
Ilmastomuutoksen hillinnästä osataan esittää numeroita. Yritykselle tai kotitaloudelle voidaan kertoa, kuinka edullista on energian säästö tai siirtyminen fossiilista polttoaineista uusiutuviin. Ilmastomuutoksen torjunta on osoittautunut hyväksi liiketoiminnaksi. Myös biodiversiteetti tarvitsee hintalapun. Miten muuten voimme kannustaa yrityksiä tekemään toimia luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi?