Periaatteessa päätetty
Kiertotalousohjelman tavoitteet ovat kunnianhimoisia ja pian periaatteessa päätettyjä, kun valtioneuvosto ne hyväksyy. Mutta mitä tapahtuu käytännössä? Vuosi 2035 ei lopulta ole kovin kaukana.
Ennen vanhaan sukat parsittiin, koneita huollettiin ja työkalut korjattiin. Loppuun käytetty vaate sai uuden elämän, kun siitä tehtiin tilkkua räsymaton aineksiksi. Mitään ei heitetty hukkaan. Säästäväisyys oli taitavaa talouden pitoa. Nykyään materiaaleja säästävälle ja niitä uudestaan käyttävälle toiminnalle on keksitty uusi nimi: kiertotalous.
Suomi laati ensimmäisenä maailmassa kiertotalouden tiekartan muutama vuosi sitten. Suomen itsenäisyyden juhlavuoden rahasto Sitra on järjestänyt palkittuja kiertotalouden kansainvälisisä konferensseja, joissa on esitelty mm. suomalaista kiertotalousosaamista.
Hallitus päättää lähiaikoina Suomen uusista kiertotaloustavoitteista. Hallituksen luonnos kiertotaloutta koskevaksi valtioneuvoston periaatepäätökseksi oli jokin aika sitten laajalla lausuntokierroksella. Luonnos perustuu pari kuukautta sitten valmistuneeseen kiertotalousohjelmaan, jonka työ- ja elinkeinoministeriö sekä ympäristöministeriö valmistelivat yhdessä.
Periaatepäätösehdotuksen mukaan hiilineutraali kiertotalousyhteiskunta on Suomen talouden perusta vuonna 2035. Tavoitteen toteutuminen edellyttää päätösehdotuksen mukaan luonnonvarojen kestävää ja tehokasta käyttöä. Uusiutumattomien luonnonvarojen kulutus vähenee ja uusiutuvien luonnonvarojen kestävä käyttö voi kasvaa siten, että kotimaan primääriraaka-aineiden kokonaiskulutus ei 2035 ylitä vuoden 2015 tasoa. Resurssien tuottavuuden tulee kaksinkertaistua vuoden 2015 tilanteesta vuoteen 2035 mennessä. Lisäksi materiaalien kiertotalousasteen täytyy kaksinkertaistua vuoteen 2035 mennessä.
Hallitukset tykkäävät tehdä periaatepäätöksiä. Niitä syntyy vaalikauden mittaan kymmenittäin. Kun seuraava hallitus aloittaa, se tarkistaa, mitkä edellisen hallituksen periaatepäätöksistä pidetään edelleen voimassa. Muodollisesti periaatepäätökset sitovat vain se antanutta hallitusta. Myös Marinin hallitus on jo antanut lukuisia periaatepäätöksiä, pääosin viime aikoina koronapandemian hallinnasta.
Valtioneuvoston kanslia sanoo periaatepäätöksen olevan hallituksen poliittinen tahdonilmaisu. Päätöksessä kerrotaan, mihin toimiin hallitus on aikeissa ryhtyä ja annetaan suuntaviivat jatkovalmistelulle. Mitä käytännöllisempiä linjaukset ovat, sen nopeammin niistä saadaan aikaan toimenpiteitä.
Kiertotalousohjelma tavoitteet ovat kunnianhimoisia ja pian periaatteessa päätettyjä, kun valtioneuvosto ne hyväksyy. Mutta mitä tapahtuu käytännössä? Vuosi 2035 ei lopulta ole kovin kaukana,
Suomessa metsäteollisuus hyödyntää tehokkaasti sivuvirtoja, jotka ennen päätyivät jätteeksi. Maahamme on myös perustettu yrityksiä, jotka omistamisen asemasta tarjoavat hyödykkeitä palveluna. Entisten kaatopaikkojen tilalle on syntynyt yrityspuistoja, joissa jätteestä tehdään uusia tuotteita. Kierrätetyt muovit jalostuvat yrityksissä uuden muovin raaka-aineeksi. Maassamme on kiertotalouden osaamista ja teknologiaa, mutta kiertotalouden käytännön toimissa olemme vasta alkumatkalla.
Siksi kiertotalous tarvitsee koko hallituksen linjauksen, jossa kerrotaan, millaisin käytännön toimin Suomi aikoo kiertotaloutta vahvistaa. Kiertotalous, jossa materiaalit kiertävät, niitä käytetään uudestaan tai niistä valmistetaan uusia tuotteita, on hyvä välinen vähentää ilmastopäästöjä ja luonnonvarojen ylikulutusta.
Kierrätystavoitteet kiristyvät koko ajan Euroopan unionin lainsäädännössä. Jätteitä ei haluta kasata kaatopaikoille. Arvokasta jäteraaka-ainetta ei myöskään kannata kuljettaa suuria määriä polttolaitoksiin kaupunkien lämmittämiseksi, koska jäte voi olla rahanarvoinen hyödyke jollekin toiselle toimijalle.
Kierrätys ei kuitenkaan yksin auta, jos kierrätetylle materiaalille ei ole markkinoita. Kierrätettyjen ja uusiotuotteiden markkinoista on puhuttu pitkään, mutta niiden kehittäminen vaatii vielä työtä. Kierrätetyt tekstiilit, betoni, rakennustuotteet, muovit jne. Kaikkien näiden osalta toimijat voivat kertoa, mitä ongelmia he ovat kohdanneet maailmassamme, joka yhä nojautuu pitkälle lineaaritalouteen, jossa tavara valmistetaan neitseellisistä raaka-aineista, käytetään ja heitetään pois.
Hallitus voi kiihdyttää kierrätysmarkkinoiden kehitystä säädös- ja vero-ohjauksella. Polttoaineissa on sekoitusvelvoite, jonka perusteella fossiiliseen polttoaineeseen on lisättävä biopolttoainetta. Voisiko kiertotalousmarkkinaa kiihdyttää kansallisella sekoitusvelvoitteella? Millaisia kannusteita hallitus voisi tarjota tuotteiden valmistajille kierrätysraaka-aineen käyttöön?
Kiertotaloutta edistetään myös EU:ssa. Siksi on tärkeää vaikuttaa myös EU-tasolla mm. jätesäännöksiin ja tuotesuunnitteluun. Tavoitteena tulisi olla EU:n yhteiset kiertotalousmarkkinat, jossa sääntely ja toimintatavat ovat mahdollisimman yhdenmukaisia jäsenmaissa.