Luontopääoman säilyttämiselle hintalappu

Ilmastomuutoksen hillinnästä osataan esittää numeroita. Yritykselle tai kotitaloudelle voidaan kertoa, kuinka edullista on energian säästö tai siirtyminen fossiilista polttoaineista uusiutuviin. Ilmastomuutoksen torjunta on osoittautunut hyväksi liiketoiminnaksi. Myös biodiversiteetti tarvitsee hintalapun. Miten muuten voimme kannustaa yrityksiä tekemään toimia luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi?

Suomen ympäristökeskus ja Luonnonvarakeskus luovuttivat äskettäin raporttinsa ympäristöministeriölle Suomen saavutuksista luonnon monimuotoisuuden häviämisen pysäyttämisessä. Ajankohta oli erittäin sopiva. Seitsemän vuotta sitten silloinen Jyrki Kataisen hallitus hyväksyi toimintaohjelman, jolla lajien häviäminen piti pysäyttää vuoteen 2020 mennessä.. Tutkijat ovat käyneet läpi ohjelmassa sovitut toimet. Johtopäätös ei yllätä: toimet ovat olleet oikeansuuntaisia, mutta täysin riittämättömiä. Luonnon monimuotoisuuden köyhtymistä ei ole pystytty pysäyttämään.

Miksi luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen on niin tärkeää? Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemipalvelut tuottavat meille ruokaa, terveyttä, lääkkeitä, virkistystä ja hyvinvointia muun muassa. Luonto suodattaa ilmaa  ja auttaa pitämään ilmaston tasapainossa. Pölyttyvät huolehtivat aivan ilmaiseksi siitä, että voimme korjata satoa. 75 prosenttia maailman ravintokasveista on riippuvaisia eläinten tekemästä pölytyksestä.

On arvioitu, että puolet maailman liiketoiminnasta, 40 biljoonaa euroa liittyy vahvasti luontoon. Ja onhan luonnolla arvo itsessäänkin. Sen me suomalaiset olemme huomanneet näinä korona-aikoina, kun olemme liikkuneet luonnossa.

Nykyinen hallitus on satsannut isosti rahaa metsien suojeluun, soiden ennallistamiseen, Itämeren suojelemiseen, virtavesien kunnostamiseen ja muuhun luonnon monimuotoisuustyöhön. Voi olettaa, että näillä toimin luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen hidastuu. Lisäsatsausten tuloksia päästään kuitenkin arvioimaan vasta sitten, kun toimet on tehty.

Suomessa on keskusteltu vilkkaasti metsänhakkuiden vaikutuksesta luonnon monimuotoisuuteen.  Onhan Suomi metsien maa. Kaivosten vaikutukset luonnolle ymmärretään. Vähemmän on keskusteltu niistä menetyksistä, mitä kaupunkisuunnittelussa ja infrarakentamisessa tapahtuu luonnon monimuotoisuudelle. Maaseudun rantaniittyjen ja hakametsien häviämistä surraan, mutta paluuta entiseen ei taida olla.

Työ luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi ei voi olla kiinni pelkästään siitä, paljonko valtion pussista löytyy rahaa hienoihin suojelukohteisiin. Työhön tarvitaan kaikki tahot kansalaisista yrityksiin, järjestöistä viranomaisiin ja valtioon.

Yrityksissä on kiinnostusta luontopääoman säilyttäville ratkaisuille. Jotkut yritykset Suomessakin tekevät sitä vapaaehtoisesti.  Miten valtio voisi kannustaa yrityksiä turvaamaan luonnon monimuotoisuutta omassa liiketoiminnassaan? Lasinsäädännöllä, verotuksella vai kannustimilla, vaiko kaikilla näillä keinoilla? Miten kaupungit saadaan maankäytön suunnittelussa ottamaan huomioon luonnon monimuotoisuuden?

Ekologinen kompensaatio-ajattelu on vähitellen rantautumassa myös Suomeen. Tämän mukaan luonnolle aiheutuva vahinko on aina korvattava. Marinin hallituksen puolesta asiaa voidaan kokeilla, jotta nähtäisiin, miten se Suomessa toimisi. Asia on valmisteltavana ympäristöministeriössä luonnonsuojelulain uudistamisen yhteydessä.

llmastomuutoksen myötä ymmärrämme, että taloutemme ja yhteiskuntamme rakentuu edelleen luonnon varaan. Ilman suhteellisen vakaata ilmastoa ja toimivia ekosysteemejä Suomen ja maailman hyvinvointi ovat vaakalaudalla.  Moni kansainvälinen rahoittaja katsoo nykyään hyvin tarkoin, millaista liiketoimintaa se on tukemassa: fossiilista vai hiilineutraalia. Myös luonnon monimuotoisuuden turvaamisesta voi tulla yrityksille kilpailuvaltti.