Kaivokset ja ekologinen kompensaatio

suo.jpg

Kaivosasioista on viime päivinä ollut isoja uutisia. Norjalainen lannoitejätti Yara luopui Soklin kaivosesiintymästä ja myi sen Suomen malminjalostus oy:lle, joka puolestaan ei ole kaivosyhtiö vaan suomalaisen akku- ja kaivosteollisuuden kehitysyhtiö. Suomen malminjalostus on ilmoittanut laativansa teknillis-taloudellisen kannattavuusselvityksen hankkeesta. Selvityksen hintalappu lienee kymmeniä miljoonia euroja. Mikäli kaivoshanke osoittautuu kannattamattomaksi, yhtiö haluaa selvittää luonnonsuojelualueen perustamista.

Soklin malmiosta on puhuttu iät ja ajat. Ensimmäiset tutkimukset aloitettiin jo 1960-luvulla. Nyt päätös, tuleeko kaivos vai ei, siirtyy taas tulevaisuuteen. Asia harmittaa poromiehiä, jotka toivovat Sokli-hankkeen lopullista hautaamista.

Brittiläisen Anglo-Americanin Sakatin kaivoksen ympäristövaikutusten arviointiraportti on valmistunut ja julkisesti nähtävillä Lapin ELY-keskuksen sivuilla ja yhtiön omille verkkosivuilla. Raportissa on sivuja yli 1000 ja liitteitä vielä toinen mokoma. Parin tuhannen sivun lukeminen on melkoinen urakka. Yhtiön kannattaisikin jalkautua kentälle ja kertoa sodankyläläisille ja muille, joita asia koskee, mistä raportissa oikeasti kerrotaan . Lausuntoaikaa muistutusten esittämiselle on pari kuukautta.

YVA-aineisto on nyt Lapin ELY-keskuksella, jonka tehtävänä on ottaa kantaa arvioinnin riittävyydestä ja laadusta. Tämän jälkeen ELY antaa ns. perustellun päätelmän hankkeen merkittävistä ympäristövaikutuksista.  ELY:n  päätelmät valmistunevat keväällä.

Sakatin kaivoksessa on tarkoitus tehdä maanalainen kaivos Sodankylän pohjoispuolella sijaitsevan suojellun Viiankiaavan alle ja rikastamo, joka sijoittuisi varsinaisesta kaivosalueesta kauemmaksi. Suurin huoli kohdistuu siihen, voiko maanalainen laajamittainen kaivostoiminta vaikuttaa yläpuolella olevaan herkkään suoluontoon. Miten käy alueen pohjavesien? 

YVA-raportin liitteenä on selvitys vapaaehtoisesta ekologisesta kompensaatiosta, jonka ovat laatineet kaksi Jyväskylän yliopiston professoria, Janne Kotiaho ja Atte Moilanen. Kotiaho on myös Luontopaneelin puheenjohtaja ja Moilanen puolestaan on tutkinut, miten ekologinen tietoa voidaan hyödyntää päätöksenteossa.

Ekologinen kompensaatio eli luonnolle aiheutuvien haittojen korvaaminen tai korjaaminen ei sisälly Suomessa lainsäädäntöön. Ekologinen kompensaatio, luonnolle aiheutuvan vahingon korvaaminen on jo monin paikoin käytössä Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Meilläkin ekologisen kompensaation käyttöönottoa on ryhdytty valmistelemaan parhaillaan vireillä olevan luonnonsuojelulain uudistamisen yhteydessä. Ennen kuin pykäliä kirjoitetaan tarvittaisiin kuitenkin hyviä käytännön esimerkkejä. Tässä suhteessa Kotiahon ja Moilasen selvitys yhden kaivoshankkeen aiheuttamista vahingoista luonnolle ja elinympäristöille on kiinnostava, riippumatta siitä, toteutuuko Sakatin kaivos vai ei.

 

Edellinen
Edellinen

Läskisoosi ja kuoriperunat

Seuraava
Seuraava

Oikeudenmukainen siirtymä kaipaa sisältöä