EU, Suomi ja vesilaki

EU aloitti pari viikkoa sitten rikkomuskannemenettelyn Suomea vastaan, koska Suomi ei ole noudattanut vesipuitedirektiiviä. Hallituksella on kaksi kuukautta vastausaikaa.

Muutama vuosi sitten Ruotsi joutui vastaavaan rikkomuskannemenettelyyn vesilainsäädännön puutteiden vuoksi. Ruotsi muutti vesilakiaan, joka oli varsin samansisältöinen kuin Suomen nykyinen vesilaki. Uuden lain myötä vanhat vesivoimaluvat avataan ja niiden kalatalousvelvoitteet tarkistetaan.

Suomi ei ole saattanut vesilakiaan vastaamaan EU:n ympäristötavoitteita.. Poliitikoilla ei ole kuitenkaan ollut puutetta hyvin valmistelluista ehdotuksista. Poliittinen tahto tehdä asialle jotain, on vain puuttunut.

Maaliskuussa 2019 silloinen Juha Sipilän hallitus sai perusteellisen ehdotuksen siitä, miten EU:n ympäristötavoitteet tulisi toteuttaa Suomen vesilainsäädännössä. Ehdotuksen laati joukko parhaita vesioikeuden tuntijoita yliopistoista ja tutkimuslaitoksista. Tutkimuksen tilaajina olivat oikeusministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, ympäristöministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö, siis kaikki keskeiset ministeriöt, jotka tavalla toisella ovat vesiasioiden kanssa tekemisissä. Työryhmä esitti suuntaviivat, miten lainsäädäntöämme tulisi muuttaa niin, että sääntelymme olisi EU:n ympäristö- ja vesilainsäädännön tavoitteiden mukaista.

Eduskuntavaalit pidettiin huhtikuussa 2019. Juha Sipilän hallitus sai tehdä tilaa Antti Rinteen hallitukselle. Jäätiin odottamaan, että hallitusohjelma asettaisi selkeät tavoitteet ja aikataulun vesilainsäädännön uudistamiselle. Pettymys oli suuri, kun uusikaan hallitus ei tarttunut asiaan. Vesilakia kyllä haluttiin muuttaa niin, että kalatalousvelvoitteet voitaisiin lisätä sellaisiin vesilupiin, joista ne puuttuvat. Puuttuvat velvoitteet koskevat pääasiassa pieniä vesivoimalaitoksia, mahdollisesti jopa sellaisia, jotka eivät enää ole edes käytössä. Sellaisten kohdalla padon purkaminen olisi todennäköisesti järkevin vaihtoehto.

Rinteen-Marinin hallitus ei kuitenkaan avannut vesilakia miltään osin. Oikeusministeriössä valitettiin työkiireitä, eikä valmisteluun hallitusohjelmakirjauksen pohjalta ryhdytty. Sama vesilain muutos on taas sisällytetty Petteri Orpon hallituksen ohjelmaan nähtävästi ilman sen tarkempaa miettimistä, mitä Suomen vesilaille oikeasti pitäisi tehdä.

Vanhojen kalatalousvelvoitteiden saattaminen ajan tasalle on jäänyt ELY-keskusten kalatalousviranomaisen tehtäväksi. Kalaviranomainen on pannut vireille hakemuksia lupaviranomaisessa. Kun energiayhtiöt näyttävät suhtautuvan asiaan äärimmäisen kielteisesti, asioiden käsittelyistä on tullut pitkiä, riitaisia ja moniportaisia.

Hallitus on kyllä tarttunut aivan äskettäin EU:n vesilainsäädäntöön. Se esittää. että vesien hoidon tavoitteista voitaisiin poiketa huonompaan suuntaan.

Ministeriöiden työnjaossa vesilainsäädännön uudistaminen on oikeusministeriön asia. Rikkomuskanteen ja siitä seuraavan mahdollisen tuomion välttääkseen Suomen on avattava vesilakinsa. Uudistusta olisi valmisteltava yhteistyössä keskeisten sidosryhmien kanssa ja yli ministeriöiden rajojen.