Pelastetaan Itämeren villilohi

Tornionjoella koettiin viime kesänä jälleen huono lohivuosi. Kutulohien määrä lähes romahti. Sama tilanne on jatkunut Tenojoella jo useita vuosia.  

Luonnonvarakeskus arvioi vuonna 2023 julkaisemassaan selvityksessö, että Tenojoen kalastuskielto aiheutti yli neljän miljoonan euron menetykset Utsjoen kunnalle. Yrityksiä kaatui tai joutui sopeuttamaan toimintaansa. Luken raportin julkistamisen jälkeen kalastuskiellot ovat jatkuneet, mutta lohi ei ole palannut jokeen. Vielä suurempi merkitys lohen kalastuksen loppumisella on ollut saamelaiseen elämänmenoon Utsjoella ja koko saamelaiskulttuuuriin. 

Mikäli Tornionjoella päädyttäisiin vastaavanlaisiin jokirauhoituksiin, taloudelliset menetykset olisivat huomattavat. Puhutaan vuositasolla kymmenestä miljoonasta. 

Tornionjoki on Itämeren alueen tärkein lohijoki. Tenojoen tapaan Tornionjoen kohdallakin tutkijat ovat neuvottomia. Mitä lohelle tapahtunut? Onko Itämeri liian lämmin lohikaloille? Onko lohelle tarpeeksi syönnöskalaa? Mitä vaikutuksia lohikantoihin on Itämeren pääaltaan kaupallisella kalastuksella, jota on huonoista lohivuosista huolimatta jatkettu? 

Suomen kantaa Itämeren kalastuskiintiöihin ensi vuodelle pohditaan parhaillaan eduskunnassa. Sekä ympäristä- että maa- ja metsätalousvaliokunnat ovat kirjoittamassa kiintiöistä lausuntojaan.  Pohjoisen kansanedustajat ovat jo väläyttäneet kalastuksen keskeyttämistä Pohjanlahdella. 

Lohisaaliiden määrä Itämeren kaupallisessa merikalastuksella on enää 3-4 prosenttia 1990-luvun alkuun verrattuna. Saalis on pudonnut viime vuosikymmenten 200 000 lohesta noin 30 000 loheen.  

Suomi kannattaa Itämeren kalastusmahdollisuuksien vahvistamista vuodelle 2025 siten, että kalakantoja hyödynnetään kestävää enimmäistuottoa (Maximum Sustainable Yield, MSY) koskevan EU:n yhteisen kalastuspolitiikan tavoitteiden mukaisesti. Tämä on asiallinen linjaus. Mutta millaista kalastusta Itämeren villilohikannat kestävät? 

Kansainvälisen merentutkimusneuvoston (ICES) laatii EU:n komissiolle suosituksia ja skenaarioita, miten lohenkalastus tulisi järjestää Itämerellä. Suosituksiin sisältyy kuitenkin aina epävarmuustekijöitä. Siitä kertoo se, että ICES:n tuoreet neuvot eri vaihtoehdoista lähteävät kaupallisen merikalastuksen sallimisesta nykyisessä laajuudessa Pohjanlahden merikalastuksen täyskieltoon. Jos kaupallisen merikalastuksen sallitaan jatkua nykyisesssä laajuudessaan Pohjanlahdella, todennäköisin seuraus on, ettei Tornionjoelle pääse lohta nousemaan ja meripyynninkin saaliit jatkavat vähenemistään.   

Tutkijoille olisi annetta työrauha selvittää, mitä Itämeressä on tapahtunut. Itämeren valtioiden olisi ymmärrettävä, että lohen kaupallisen pyynnin jatkaminen entiseen tapaan ei ole tämän hetken tutkimustietojen perusteella vaihtoehto. Lohen kaupallisen merikalastuksen määräaikaista kieltoa Pohjanlahdella olisikin tässä tilanteessa harkittava.  

Pelastetaan Itämeren villilohi! Vielä ei ole liian myöhäistä!