YK:n luontokokous oli ja meni - entä nyt?

YK:n luontokokous Kolumbiassa päättyi viime lauantaina sekavissa tunnelmissa. Kokouksessa piti sopia keinoista, miten biodiversiteetti sopimusta toimeenpannaan.  Oli tarkoitus asettaa mittarit, miten luonnon hyväksi tehtyä työtä arvioidaan yhtäläisin kriteerein. Tavoitteena oli myös päättää köyhien maiden luontotyön rahoituksesta. Kummankaan osalta päätöksiä ei saatu aikaan.  

Kaksi vuotta sitten Montrealissa pidettyä YK:n luontokokousta pidettiin historiallisena. Maailman maat sopivat, että luontokato pysäytetään vuoteen 2030 mennessä. Kolumbiassa on tarkoitus  vauhdittaa sopimuksen toimeenpanoa ja päättää lisätoimista. 

Ainoa taho, jolla oli aihetta iloita Kolumbian kokouksesta, olivat maailman alkuperäiskansat. Ne saavat pysyvän edustuksen tuleviin luontokokouksiin. Myös Suomen Saamelaiskäräjät tuoreeltaan kiitteli asiasta. 

Kokouksessa saatiin myös aikaan sopimus siitä, että lääkeyhtiöt ryhtyvät korvaamaan luonnolta rikkaille maille niiden alueilta ottamia geenitietoja. Asia on ollut kymmenen vuotta vireillä. Nyt siitä lopulta saatiin ratkaisu, joka tuo rahaa geenivaroiltaan rikkaille maille. Ympäristöministeriössä tuoreeltaan arvioitiin, että sopimus tuo vuosittain yli miljardin euroan tulot luontorikkaille maille. 

YK:n luontokokouksia pidetään joka toinen vuosi. Seuraava kokous on vuonna 2026. Luontokadon pysäyttämiseksi ei silti tarvitse jäädä odottamaan, mitä seuraava YK:n kansainvälinen kokous mahdollisesti päättää. Toimia voi ja pitääkin tehdä heti.  

EU:ssa ei ole jääty ihmettelemään, pitääkö joihinkin toimiin ryhtyä., jotta luontokato saadaan pysäytettyä. Komissio valmisteli Kunming-Montrealin sopimuksen pohjalta EU:lle päivitetyn biodiversiteettistrategian, jonka jäsenmaat hyväksyivät. Unioni on myös ryhtynyt panemaan sopimusta täytäntöön  lainsäädännöllisin keinoin. Ennallistamistamisasetuksen tavoitteena on parantaa luonnon tilaa laajasti eri ympäristöissä sekä suojelualueilla että niiden ulkopuolella. EU:n metsäkatoasetuksen tavoitteena on taata, että unionissa kulutetut tuotteet eivät aiheuta metsäkatoa tai metsien tilan heikentymistä maailmanlaajuisesti. 

Yrityksiä ja rahoittajia koskeva uusi sääntely; taksonomia, kestävyysraportointi ja vastuullisuusdirektiivi, ohjaavat yrityksiä toimimaan ympäristön kannalta kestävästi. 

Suomessa on jo vuosia tehty työtä suojelualueiden lisäämiseksi ja luontotyyppien ennallistamiseksi. Myös Petteri Orpon hallitus on varannut rahaa metsien suojeluun, soiden ennallistamiseen, virtavesien kunnostamiseen ja Saaristomeren tilan parantamiseen ravinnevalumia vähentämällä. Rahaa valtion budjetissa on tosin vähemmän kuin aikaisemmin. Hallituksen suunnitelmaa suojella lisää vanhoja metsiä pidetään tiedeyhteisössä riittämättömänä.  Hallituksen pöydällä odottaa päätöstä myös suunnitelma siitä, miten luontokato aiotaan Suomessa pysäyttää vuoteen 2030 mennessä.

Toisaalta on hienoa, että myös yksityiset tahot kuten monet säätiöt ovat tulleet mukaan luonnon ennallistamistyöhön. 

Etenkin luonto- ja ilmastotutkijat saavat nykyään paljon asiatonta arvostelua sosiaalisessa mediassa. Toivon, että tutkijamme eivät tästä lannistu. Tutkittuun tietoon perustuva päätös kestää aikaa ja arvostelua.