Vuoden varrelta
Päättyvää vuotta on luonnehdittu pettymysvuodeksi ilmasto- ja luontopolitiikan osalta, kun YK:n ilmasto- ja luontokokoukset eivät olleet tällä kertaa menestystarinoita. Suurten konferenssien päätöslauselmia lukiessa tahtoo unohtua, että konferenssien ulkopuolella tapahtui ja tapahtuu koko ajan toimia, jotka vähentävät ilmastopäästöjä. Toimia tekevät niin kansalaiset ja yritykset kuin kaupungit ja valtiot.
Yrityksissä on alettu varautua luontopääoman paremmin huomioivan markkinan ja toimintaympäristön muutokseen. Hiilipäästöjen laskenta on yrityksille jo tuttua. Päästöille voidaan antaa myös hintalappu. Luontoarvojen laskenta ei sekään ole rakettitiedettä. Sitä vain ei ole aikaisemmin mietitty.
Tämän vuoden alussa voimaan tullut EU:n kestävyysraportointi edellyttää , että suuret yritykset raportoivat sosiaalisista ja ympäristötoimistaan sekä niiden vaikutuksista ihmisiin ja luontoon. EU:n taksonomiasääntely puolestaan ohjaa rahoittajia investoimaan kestävään liiketoimintaan.
Energiamurros etenee; fossiilisista siirrytään uusiutuviin. Kiina investoi valtavia summia tuuli- ja aurinkovoimaloihin. Yhdysvalloissa presidentti Bidenin aloittama satsaus vihreään siirtymään tuskin loppuu, vaikka presidentti vaihtuu. Osavaltiot ja yritykset tekevät omat päätöksensä. Suomessa tuotettiin muutama päivä sitten enemmän tuulisähköä kuin vesivoimaa.
Päättyvänä vuonna kuulimme suurista investointisuunnitelmista mm. akkuteollisuuteen, vetyyn ja data-keskuksiin Suomessa. Kaikkiaan Suomessa julkistettiin yli 200 miljoonaan euron arvosta vihreän siirtymän investointeja.
Euroopan unioni hyväksyi uuden kriittisten raaka-aineiden lainsäädännön, jolla pyritään vaihdittamaan Euroopan omaa kaivostuotantoa. Suomessa hallitus haluaa nopeuttaa lupien myöntämistä ja tehostaa viranomaistoimia kokoamalla ympäristöasioista päättävät virkahenkilöt saman viraston alle. Vesien hoidon tavoitteista halutaan tinkiä, kun tehdään vihreitä investointeja.
Vireillä olevia kaivoshankkeita ja malminetsintää on Suomessa ollut tänä vuonna käynnissä ennätysmäärä. Näiden investointien hyödyt menevät joillekin tahoille, haitat tuntuvat taas lähiympäristössä. Jää miettimään, ylläpitävätkö nykyiset ympäristölakimme liikaa vanhaa tuotantomallia, kun yhteiskunnassa toteutetaan syvällistä murrosta, joka edellyttäisi uudenlaista kykyä hallita ja minimoida hankkeiden ympäristövaikutuksia.
Kesällä Pohjois-Suomen aluehallintovirasto antoi kauan odotetun päätöksen Kemijoen kalateistä. Yhtiöiden pitää ne rakentaa, määräsi aluehallintovirasto. Päätöksestä on tehty joukko valituksia, joten päätös ei ole lainvoimainen.
Syksyllä EU:n komissio aloitti rikkomuskannemenettelyn Suomea vastaan, koska Suomi ei ole saattanut EU:n vesilainsäädäntöä asianmukaisesti voimaan. Suomi ei ole vielä vastannut komission kirjeeseen.
Tätä kirjoittaessa Rovaniemellä on kolme astetta lämmintä. Lämmin sää on jatkunut useita päiviä. Vielä joulun alla ulkomaiset matkailijat olivat tyytymättämiä, kun Joulupukin pääkaupungissa, Rovaniemellä ei ollut lunta. Sitten lunta tuli paljon, yhden päivän aikana.
Suomen pohjoinen maakunta samoin kuin koko Arktis lämpenee kolme - neljä kertaa nopeammin kuin maapallon muut osat. Talvista on tullut lämpimämpiä, eivätkä kesän pitkät hellejaksot ole harvinaisia. Utsjoella mitattiin tänä vuonna peräti 20 hellepäivää, kun aikaisemmin kesään mahtui korkeintaan yksi päivä, kun lämpötila ylitti 25 asteen. Sopeutumista se meiltä pohjoisen asukkailta vaatii, mutta uudelta vuodelta toivon, että maailman maat panisivat vauhtia ilmastotoimiinsa.
Kiitos teille ystävät ja yhteistyökumppanit! Hyvää Uutta Vuotta 2025!