Petteri Orpo ja Pohjoisen ohjelma

Hallitusohjelmassa luvattuun ja viime viikkoina lausuntokierroksella olleeseen Pohjoiseen ohjelmaan jätettiin 333 lausuntoa. Odotukset ovat suuret, mutta rahaa ohjelma ei lupaa. Pahimmillaan ohjelma voi jäädä toiveiden tynnyriksi, ellei sen toteuttamiseen löydy rahoitusta.  

Ohjelman sisältöä hallitsee geopoliittiset muutokset ja toiveet puhtaan siirtymän investoinneista. Pohjoisen Suomen uusien investointisuunnitelmien kokonaisarvoksi ohjelma mainitsee yli 70 miljardia euroa.  Luvut perustuvat Lapin kauppakamarin tietoihin. 

Ohjelmassa pohjoinen alue halutaan liittää maayhteyksin Ruotsiin ja Norjaan, minkä vuoksi raide- ja lentoyhteyksiä olisi kehitettävä. Investoinnit maksavat, eikä hallitus ainakaan toistaiseksi ole halunnut siirtää Turun “tunnin junan” rahoitusta huoltovarmuuden kannalta tärkeille pohjoisen liikennehankkeille. 

Pohjoisessa ohjelmassa ei sanallakaan mainita arktista yhteistyötä, vaikka asiat, joista arktisessa yhteistyössä viime vuodet on puhuttu, eivät ole hävinneet mihinkään. Ilmastomuutos etenee pohjoisilla alueilla neljä kertaa nopeammin kuin muualla maapallolla.

Myös me suomalaiset olemme huomanneet, että sään ääri-ilmiöt ovat yleistyneet. Rankkasateet, tulvat, myrskyt ja helleaallot ovat Suomessakin tuttuja. Eniten ilmastomuutoksesta kärsivät jo nyt maatalouden ja luontaiselinkeinojen harjoittajat. Pohjoisen matkailulle lumeton joulu on kauhistus. 

Ohjelmassa halutaan tiivistää pohjoismaista yhteistyötä ja laatia pohjoisille alueille Suomen, Ruotsin ja Norjan yhteinen strategia. Tämä on erinomainen ehdotus, mutta se ei korvaa arktista yhteistyötä. Arktinen neuvosto toimii edelleen Norjan puheenjohtajuudella. Kuten presidentti Sauli Niinistöllä oli tapana sanoa: se, mitä tapahtuu arktisilla alueilla, ei jää sinne. Vaikutukset ovat globaaleja,

Arktinen neuvosto perustettiin 1990-luvun puolivälissä ja sen jäseninä ovat kaikki Pohjoismaat, USA, Kanada ja Venäjä. Se on ainoa kansainvälinen toimielin, jossa alueiden alkuperäiskansat ja valtioiden korkeat edustajat, tavallisesti ulkoministerit, toisinaan pääministerit,  istuvat saman pöydän ääressä. On selvää, että Venäjän kanssa ei haluta keskustella  mutta arktisen yhteistyön tulisi ilman Venäjääkin olla Suomelle tärkeää.    

Suomen arktinen ohjelma on vuodelta 2021. Ajat ovat sen jälkeen muuttuneet, joten ohjelman päivittämiselle olisi tarvetta. Kun Petteri Orpo tuo EU:n korkeita päättäjiä ensi viikonloppuna Saariselälle, toivoa sopii, että kokouksessa puhuttaisiin myös ilmastomuutoksesta ja siitä, millaisia toimia tarvitaan siihen sopeutumiseen.