Uusi rakentamislaki tuli voimaan - paraneeko rakentamisen laatu?

Uusi rakentamislaki tuli voimaan tämän vuoden alusta. Esityksen hyväksyi edellinen eduskunta, mutta Petteri Orpon hallitus muutti esitystä tuoreeltaan ennen kuin uusi laki ehti tulla edes voimaan. Lain mukanaan tuomista uudistuksista, kuten oikeudesta rakentaa alle 30 neliömetrin rakennus tontille ilman lupaa, on keskusteltu vilkkaasti julkisuudessa. Muutos on saanut pääosin myönteistä palautetta. Ympäristöjärjestöjen valitusoikeuden rajaamiseen on suhtauduttu kriittisemmin.

Miten käy rakentamisen laadun, kun laki muuttui? Tästä aiheesta ei ole paljon puhuttu.

Edellinen eduskunta ehti hyväksyä säännöksen, jonka mukaan päävastuullisella toimijalla, pääurakoitsijalla on kokonaisvastuu rakennushankkeen toimeenpanosta. Tätä pidettiin vielä pari vuotta sitten tärkeänä uudistuksena. Ovathan suuret rakennushankkeet nykyään pirstottu kymmeniin ja taas kymmeniin pienurakkoihin, jolloin kokonaisvastuu siitä, että asiat tehdään oikein, hämärtyy. Nyt voimaan tulleessa laissa kaikki viittaukset pääurakoitsijaan poistettiin.

Rakentamisen vastuukysymyksiä jää edelleen säätelemään vuodelta 1998 olevat Rakennusurakan yleiset sopimusehdot (YSE 1998) ja Konsulttitoiminnan yleiset sopimusehdot ( KSE 2013), jotka ala itse on laatinut. Rakentamisen laadusta ja muista asioista sovitaan osapuolten kesken. Laadusta YSE tyytyy viittaamaan ”hyvään rakennustapaan”.

Rakennusala piti tärkeänä, että lainsäätäjä ei puutu sopimusvapauteen. Hallitus toimi alan toiveen mukaisesti.

Perhe, joka varaa valmistuvasta kerrostalosta oman kodin, ei juuri voi vaikuttaa siihen, miten rakentaminen toteutetaan. Rakennushankkeen toteuttamista vastaa rakennusyritys, perustajaurakoitsija. Tulevan asunto-osakeyhtiön osakkaat voivat tosin asettaa oman tarkkailijan seuraamaan rakennustyön edistymistä. Tarkkailijalla ei ole päätösvaltaa siihen, miten rakennushanke toteutetaan.

Uusien kotien pitäisi olla lähtökohtaisesti priimaa, virheettömiä ja puutteettomia. Näin valitettavasti useinkaan ei ole. Tunnetuimpia pääkaupunkiseudun murheenkryynejä ovat olleet Kalasataman Majakka ja Helsingin kaupungin omistama kerrostalo Jätkäsaaressa. Molemmissa rakennuksissa paljastui tuoreeltaan lukuisia rakennusaikana tehtyjä virheitä.  

Rakennusvirheistä ilmoittamista ja tarvittavien korjausten saamista ei ole tehty taloyhtiöille helpoksi. Käytännössä kaikki rakentamisen aikana tehdyt virheet pitäisi ilmoittaa rakennuksen vuositarkastuksen yhteydessä, joka pidetään noin vuoden kuluttua rakennuksen käyttöönottamisesta. Sen lisäksi rakennuttaja on vastuussa kymmenet vuotta rakennuksessa havaituista piilevistä virheistä. Korkeimman oikeuden asiaa koskevia ratkaisuja selatessa huomaa, että rakennusyhtiöiltä löytyy kyllä juristeja riitelemään rakennusajan virheistä. Rakentamisaikana tehdyt virheet saattavat myös tulla esille paljon myöhemmin.

Rakentamisen laadun parantamisen pitäisi olla rakennusalan toimijoille kunnia-asia, eikä asia, joka mainitaan juhlapuheissa. Ilmastomuutos ja sen myötä sateisuuden lisääntyminen sekä pitkät hellejaksot tuovat uusia haasteita suomalaiseen rakentamiseen. Huonolla rakentamisella näitäkään haasteita ei selätetä.

YSE vuodelta 1998 kaipaa ajantasaistamista. Asiat ovat noista ajoista muuttuneet rakennustyömailla. Miten on aina toimittu, ei päde nyt. Laadun parantamisella on väliä.