Vesivoimarakentajat uuden edessä

Kemijoki Muurolan kylän kohdalla. kuva: oma albumi

Vaelluskalojen elämän kohentamiseksi on viime vuosina tehty paljon työtä . Kestämättömästä halutaan tehdä kestävää. Euroopan unioni on hyväksynyt biologista monimuotoisuutta koskevan strategian vuodelle 2030. Siinä todetaan muun muassa, että Euroopan unionin jäsenmaiden tulee vapauttaa vähintään 25 000 kilometriä jokea esteistä vuoteen 2030 mennessä. EU:n luonnon ennallistamisasetus tuli voimaan muutama päivä sitten. Asetuksen kansallista toimeenpanoa valmistellaan. Ennallistamisasetuksessa vesiluonnon tilan parantamisella mm. vaelluskalaesteitä purkamalla on keskeinen rooli. Tämä tuntuu jääneen Suomessa lähes huomioimatta. Niin paljon meillä on puhuttu metsistä ja metsäluonnosta. Jo ennen EU:n asetusta Suomessa on ennallistettu luontotyyppejä ja parannettu luonnon tilaa mm. Helmi-, Nousu- ja Ahti-ohjelmilla. Nämä ohjelmat jatkuvat, vaikka valtion talousarviossa rahaa niihin on osoitettu vähemmän kuin aikaisemmin.

Tutkimuksilla on osoitettu, että vaelluskalakantoja voidaan elvyttää parhaiten, jos kalan nousun esteitä puretaan rakennetuissa vesissä ja vesistöjä ennallistetaan.

Olemme voineet iloita Hiitolanjoesta ja monista muista joista, joissa padot on purettu ja vaelluskala on päässyt nousemaan. Petteri Orpon hallituksen ohjelmassa on Pamilon koskien vapauttaminen. Tornionjoen vesistöalueella on juuri alkanut Euroopan suurin ennallistamistyö. Positiivista on, että hankkeiden toteuttamiseen ovat sitoutuneet monet tahot. Toimet ovat kuitenkin vapaaehtoisia.

Euroopan unionin vesilainsäädäntö on jo pitkään edellyttänyt, että pysyvinä myönnetyt vesivoimaluvat avataan ja niiden kalatalousvelvoitteet tarkistetaan. Suomi ei ole toistaiseksi tällaista säännöstä lisännyt vesilakiin.

Pohjois-Suomen aluehallintovirasto päätti odotetusti viime heinäkuun lopussa, että Kemijoen voimalaitoksiin on rakennettava kalatiet, koska olosuhteet ovat muuttuneet. Yli 900-sivuisessa Kemijokea koskevassa päätöksessään Avi on kuvannut hyvin, mitä olosuhteiden muutos tarkoittaa.  Avi katsoo, että kalatiet kuuluvat myös jokiin, joissa vesivoimatuotanto on tähän asti ollut pääasiallinen käyttömuoto ja joilla on merkitystä erityisesti säätövoiman kannalta. Tässä suhteessa päätös on merkittävä päänavaus voimakkaasti rakennettujen vesistöjen kunnostamiselle.

Avin päätöksen mukaan voimayhtiöiden on selvitettävä ja suunniteltava kunkin voimalaitoksen kohdalla, miten kalankulku järjestetään. Isohaaran ja Taivalkosken, Kemijoen alimmaisten voimalaitosten kohdalla voimayhtiöillä on aikaa vuosi suunnitelmien ja selvityksen laatimiselle siitä kun Avin päätös on saanut lainvoiman. Muiden alisen Kemijoen voimalaitosten osalta selvitysten ja suunnitelmien tulisi valmistua kahdessa vuodessa. Rovaniemen yläpuolella sijaitsevien voimalaitosten kalatierakentamiselle lupaviranomainen ei asettanut aikatauluvaatimuksia. Alisen Kemijoen suunnitelmat ja selvitykset on annetussa määräajassa jätettävä lupaviranomaisen käsiteltäväksi vesioikeudellisina hakemusasioina.

On äärimmäisen tärkeää, että kalannoususuunnitelmia laatiessaan yhtiöt ovat avoimessa vuorovaikutuksessa tutkijayhteisöihin sekö alueen asukkaisiin ja heidän edustamiin yhteisöihin. Vastuullisuus syntyy vain tekemällä asiat oikein.

Ikävä tosiasia on myös, että vaelluskalojen tila on edelleen heikentynyt niin Itämeressä kuin Atlantilla. Tenojokeen lohi ei ole enää noussut niin kuin ennen.  Tornionjoellakin on ollut huono lohivuosi. Samaa viesti kerrotaan ympäri Atlantin. Kala ei liiku niin ennen.

Kalavirkamiesten peruskonsepti tähän on kalastuskiellot joissa. Tenolla lohenkalastus on ollut kielletty jo usean vuoden ajan. Lohi ei siitä huolimatta ole palannut.

Maallikko kysyy, mitä meressä oikein on tapahtunut ja tapahtuu? Onko lohen kulkureitit muuttuneet? Onko ruoka loppunut? Ovatko meret nykyään liian lämpimiä kylmien vesien kaloille kuten lohelle? Mikä vaikutus on ilmastomuutoksella? Pyydetäänkö merellä edelleen liikaa lohta? Asian selvittämiseen tarvitaan kansainvälistä tutkimusyhteistyötä.

Selvää myös on, että vaelluskalojen elinolosuhteiden parantamista on jatkettava. Siksi virtavesiä on ennallistettava, patoja purettava ja kalateitä rakennettava.