Uusi alku

Saamelaisten totuus- ja sovintokomissio sai uuden alun, kun Saamelaiskäräjät viime perjantaina nimesi ehdokkaansa viime toukokuussa eronneiden kahden komissaarin tilalle. Keväällä alkanut epävarmuuden aika, jatkuuko komission työ vai ei, vihdoin päättyy. Uudet komissaarit asettaa tehtäväänsä valtioneuvosto, mikä tapahtunee lähi päivinä. Onnittelut Anni- Siiri Länsmannille ja Heikki Paltolle! 

Toimettomana totuus- ja sovintokomissio ei viime kuukausina ole ollut, vaikka tulevaisuus on ollut sumea. Norjan totuus- ja sovintokomissiotyöstä on haettu oppia. Siellä työ alkaa olla loppusuoralla. Huomasimme, että valtakuntien rajat ylittävissä asioissa meillä on paljon yhteistä. Ruotsin toimintamallia on tarkasteltu. Siellä työskentelee kaksi komissiota. Toisen työkenttänä ovat meänkieliset eli Tornionjokilaakson suomalaiset, toisen saamelaiset.

Koronan hellitettyä otettaan olemme päässeet tapaamaan saamelaisia kasvokkain. Itselleni elokuun alussa järjestetty Saamelaisten kirkkopäivät oli mieleenpainuva tapahtuma esitelmineen, puheineen ja lauluineen. Samana viikonloppuna saamelaisyhteisö kokoontui Utsjoella ja Nellimissä hautajaisiin, joissa aikoinaan kirkon ja Suomen valtion suostumuksella haudoistaan kaivetut saamelaisvainajat pääsivät takaisin kotikirkkomaan multiin.

Totuus- ja sovintoprosessin tehtävänä on tunnistaa ja arvioida historiallista ja nykyistä syrjintää, mukaan lukien valtion sulauttamispolitiikkaa sekä oikeuksien loukkauksia sekä selvittää miten nämä vaikuttavat saamelaisiin ja heidän yhteisöönsä myös nykyään.

Komission tulee koota saamelaisten omat kokemukset Suomen valtion ja eri viranomaisten toimista ja siitä, millaisia vaikutuksia ja seurauksia niillä on ollut ja edelleen on saamelaisille alkuperäiskansana ja sen jäsenille yksilöinä. Tämä tieto pitää tehdä näkyväksi.

Tämä työ vihdoinkin pääsee kunnolla alkamaan. Kuulemiset aloitetaan mahdollisimman pian.

Komission mandaatissa puhutaan myös ylisukupolvisesta traumasta. Komission on autettava saamelaisia purkamaan väärinkohtelusta aiheutuvia traumoja. Tätä varten komission yhteydessä on alusta alkaen toiminut psyko-sosiaalinen ryhmä Utsjoen kunnanlääkäri Heidi Eriksenin johdolla. Minulle Kemijoen kylässä kasvaneena ylisukupolvinen trauma ei kuulosta lopulta oudolta. Siitä kai on kysymys, kun entisten lohenkalastajien lapset ja lapsen lapset yhä muistavat koetut vääryydet joen valjastamisen yhteydessä, vaikka tapahtumista on kulunut jo yhden sukupolven mittainen aika, eivätkä ne koske heitä henkilökohtaisesti.

Komission työtä seuraamaan asetettiin viime syksynä parlamentaarinen ryhmä, jossa ovat edustettuina kaikki poliittiset puolueet. Tähän mennessä tälle ryhmälle ei ole ollut juuri kerrottavaa. Jatkossa varmasti on, sillä valtion on sitouduttava muutoksiin niin, ettei sama epäoikeudenmukaisuuus enää toistu.

Maan hallituksen ja eduskunnan ei tarvitse jäädä pelkästään odottamaan totuus- ja sovintokomission ehdotuksia. Jotain voitaisiin tehdä välittömästi. Marinin hallitus on sitoutunut uudistamaan saamelaiskäräjälain. Sekä EU että YK ovat antaneet huomautuksia Suomen valtiolle saamelaisten kohtelusta, johon tällä lainuudistuksella pyritään saamaan muutosta. Saamelaiskärälakia on yritetty uudistaa useamman vaalikauden aikana. Jos nytkin uudistus karahtaa kiville, entinen meno jatkuu.