Ennätysmäärä lakiesityksiä
Hallitus aikoo antaa vielä yli kaksi sataa lakiesitystä eduskunnan käsiteltäväksi vielä tämän syksyn aikana. Ennenkin hallitukset ovat innostuneet uudistamaan lainsäädäntöä, kun vaalikausi on lopuillaan. Aina vaalikausi myös loppuu kansanedustajilta “kesken”. Lakiesityksiä raukeaa, kun eduskunta ei ehdi niitä käsitellä.
Muutama päivä sitten minulla oli tilaisuus kuunnella ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalon puhetta, millainen lakisuma vielä odottaa eduskunnan ympäristövaliokuntaa ja muita valiokunta, joihin ilmastoa, luontoa ja ympäristöä koskevat lait lähetetään lausunnolle.
Mitä sitten on vielä odotettavissa? Niin monta uutta esitystä, että epäilyksittä voidaan sanoa, että tämä hallitus on ilmasto- ja luontoystävällisin Suomen hallitus ikinä.
Viime heinäkuussa tuli voimaan uusi ilmastolaki, jossa asetetaan Suomelle ilmastotavoitteet vuosille 2030, 2040 ja 2050. Lakiin on myös kirjattu tavoite, että Suomi on hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä.
Ilmastolaki on suunnittelulaki, joka edellyttää, että ministeriöt laativat valtakunnalliset suunnitelmia, miten hiilineutraalisuustavoitteeseen päästään. Ilmastolaki antaa siten poliitikoille välineitä seurata, miten ilmastotavoitteet toteutuvat. Saamelaisille laki lupaa oman Ilmastoneuvoston.
Ilmastolaki on niin tuore laki, ettei sen vaikutuksista kukaan uskalla sanoa vielä mitään. Hallitus kuitenkin on päättänyt jo muuttaa lain sisältöä lisäämällä kunnille samanlaisen ilmastotoimien suunnitteluvelvoitteen kuin valtion viranomaisille. Lakiesitys on tarkoitus antaa eduskunnalle mahdollisimman pian.
Uusi luonnonsuojelulaki on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä. Laki sisältää muun ohella ehdotuksen vapaaehtoisesta ekologisesta kompensaatiosta. Luonnonsuojelulain uudistamiseen tuntuvat kaikki tahot olevan pääosin tyytyväisiä.
Ministeri Ohisalo ei aio jäädä odottamaan luonnonsuojelulain käsittelyn päättymistä eduskunnassa. Nyt hän haluaa, että hallitus selvittää erityisen luontolain tarpeellisuuden. Luontolaki kuulostaa vielä aika hämärältä. Siksi luontolain sisältöä ja tarpeellisuutta selvittämään halutaan perustaa tutkimushanke.
Ympäristöministeriön valmistelemista ja eduskuntakäsittelyyn lähteneistä hankkeista laajin on rakentamislaki. Alun perin ministeriöllä oli tarkoitus uudistaa koko maankäyttö- ja rakennuslaki, mutta uudistusesitys sai lausuntokierroksella niin paljon vastustusta kaikilta mahdollisilta tahoilta, että aluesuunnittelua ja kaavoitusta koskeva osuus jätettiin lainvalmistelun ulkopuolelle.
Eduskuntakäsittelyyn muutama päivä sitten lähtenyt rakentamislaki koskee nimensä mukaisesti rakentamista. Hallituksen esitys on lähes viidensadan sivun mittainen ja pykäliä on lähes kaksi sataa. Julkisuudessa on ollut esillä säännös, jonka mukaan alle 30 neliömetrin rakennukseen ei tarvitse enää hakea rakennuslupaa. Lakiesityksessä on toki paljon muitakin keskustelua herättäviä ehdotuksia muun ohella rakentamisen laadusta ja vastuista.
Konkurssiin menneiden kaivosyhtiöiden vastuut ovat viime vuosina Talvivaaran ja Hituran kaivoksen konkurssien jälkeen puhuttaneet eduskuntaa. Maksukyvyttömän kaivosyhtiön ympäristövastuut on jouduttu hoitamaan veronmaksajien rahoilla.
Nyt hallitus on esittämässä ympäristövastuurahaston perustamista. Rahasto perisi maksun kaikilta ympäristöluvallista toimintaa harjoittavilta yrityksiltä. Rahaston varoja voitaisiin käyttää mm. ympäristövahinkojen torjumiseen. Koska kysymys on valtion talousarvion ulkopuolisesta rahastosta, rahaston perustaminen edellyttää eduskunnassa kahden kolmasosan enemmistöä. Ohisalon mukaan hallituksen esitys ollaan antamassa lähi viikkoina.
Hallitus on myös esittämässä ohituskaistaa vihreän talouden investointien lupahankkeille. Etusijan saisivat uusiutuvan energian, vähähiilisen vedynvalmistuksen, teollisuuden sähköistämisen, hiilidioksidin talteenoton ja hyödyntämisen sekä akkuteollisuuden investoinnit. Edellytyksenä on, että hakija osoittaa, ettei hankkeet eivät esimerkiksi heikennä ilmastomuutoksen torjuntaa, kiertotalouteen siirtymistä tai luonnon monimuotoisuuden suojelua. Tämä “Do not significant harm” – periaate on jo tuttu EU:n tasolta. Aluehallintovirastot ja hallintotuomioistuimet saavat lisää rahaa lisähenkilöstön palkkaamiseen.
Paljon keskustelua herättänyt kaivoslakiuudistus annettiin viikko sitten eduskunnalle. Siitä lakiesityksestä Ohisalo ei maininnut.