Totuus- ja sovintokomissio

Valtioneuvosto asetti saamelaisten totuus- ja sovintokomission tänään torstaina 28.10. Asettamispäätöstä on edeltänyt pitkä, monivuotinen ja useamman hallituskauden mittainen valmistelu. Siinä, että Suomessa valmistellaan saamelaisasioita pitkään ei ole mitään ihmeellistä. Onhan kansainvälistä alkuperäiskansasopimustakin pyritty ratifioimaan Suomessa jo vuodesta 1989 siinä kuitenkaan onnistumatta.

Totuus- ja sovintokomission asettamista edelsi laaja kuulemiskierros sekä saamelaisten kotiseutualueella että sen ulkopuolella. Valtioneuvosto järjesti myös seminaarin totuus- ja sovintokomissiotyön kansainvälisistä kokemuksista. Vastaavanlaisia komissioita työskentelee parhaillaan mm. Kanadassa, Norjassa ja Ruotsissa. Kuulemisista tehtiin raportti, jonka voi lukea valtioneuvoston kanslian nettisivuilta. Raportista voi päätellä, että odotukset komission suhteen eivät ole olleet saamelaisväestön keskuudessa korkealla. Oli Jäämeren ratasuunnitelma, jota Saamelaiskäräjät vastusti. On kaivoshankkeita, joista paikalliset asukkaat eivät tykkää. Kuulemistilaisuuksiin osallistuvat kysyivät, oliko valtio oikeasti tosissaan haluamassa selvittää saamen kansan valtion taholta kokemia vääryyksiä ja epäoikeudenmukaisuuksia.

Tosissaan valtio kumminkin näyttää olevan, kun asetti totuus- ja sovintokomission. Komission jäseniksi nimitettiin viisi henkilöä, kolme edustamaan Suomen eri saamelaisryhmiä, kaksi Suomen valtiota.

Komission toimeksianto on lavea. On koottava saamelaisten kokemukset Suomen valtion ja eri viranomaisten toimista ja siitä, millaisia vaikutuksia ja seurauksia niillä on ollut ja on edelleen saamelaisille alkuperäiskansana sekä sen jäsenille ja tehdä tämä tieto näkyväksi. On tunnistettava ja arvioitava historiallista ja nykyistä syrjintää ja oikeuksien loukkauksia.

Tarkoituksena on, että totuus- ja sovintoprosessiin tuloksena Suomen valtio kantaa vastuunsa ja on valmis yhdessä saamelaistoimijoiden kanssa vahvistamaan saamelaisten oikeuksien toteutumista Suomessa. Komission työn myötä toivottavasti tarkentuu yhteinen kuva siitä, mitä on tapahtunut. Se luo pohjaa sovinnon rakentamiselle saamelaisten ja valtion välille.

Jotta komissio onnistuu tehtävässään, tarvitaan jatkuvaa vuoropuhelua sen ja saamelaisyhteisön sekä yhteisön yksittäisten jäsenten kanssa. Tavallisten saamelaisten omat kokemukset ovat se pohja, jolla kuva siitä, mitä on tapahtunut, muodostuu. Historian tutkimus antaa lisävaloa asioihin ja niiden taustoihin. Komissio saa lähi aikoina myös poliittisen seurantaryhmän, joten työn kuvaan kuuluu, että eduskunta pidetään ajan tasalla.

Ikävien, traumaattisten asioiden muisteleminen ei ole helppoa. Siksi totuus- ja sovintokomissiotyöhön on varattu myös määräraha psyko-sosiaalisen tuen järjestämiseen.

Komissiolle annettu tehtävä on vastuullinen ja vaativa. Vastavalittuna komission jäsenenä minulla on vielä tunne, että komissiolle annetut tehtävät ovat jäsentymättömänä möhkäleenä mielessä. Mikä on olennaista ja tärkeää selvinnee, kun työ päästään aloittamaan. Valtioneuvoston tiedotustilaisuudessa saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso toivoi, että sovintokomission työ parantaa rinnakkaiseloa kahden kansan välillä. Tähän on hyvä yhtyä.