Tenojoen alkuperäisiä lohikantoja suojeltava kyttyrälohelta

Viime kesä Tenojoella oli hiljainen. Kalastusvälineet ja veneet pysyivät rannassa. Paikalliset eivät kulkuttaneet, rakentaneet lohipatoja tai vieneet verkkoja pyyntiin eivätkä lohituristit tulleet Utsjoelle, sillä lohen kalastus oli kokonaan kielletty koko Tenojoen vesistön alueella. Parhaillaan Suomi ja Norja neuvottelevat Tenojoen kalastuksesta tulevalle kesälle. Lohitutkijoiden mielestä yksi rauhoitusvuosi ei riitä lohikantojen kestävään hoitoon. Jos lohikantoja ei suojella nyt, tulevaisuuden lohikesätkin voivat olla kalastajalle ankeita.

Olisiko Utsjokea ilman Tenoa ja Tenon lohta? Historiasta tiedetään, että Tenojokivarren kalastajasaamelaiset ovat aina osanneet monipuolisesti hyödyntää luonnon tarjoamia mahdollisuuksia. Tenojoen luonnonvaroista merkittävin on tähän saakka ollut Jäämerestä nouseva lohi, joka on perustana alueen rikkaalle kulttuurille, kalastusmatkailulle ja Tenojoen maineelle hienona lohijokena.

Löytyykö lohelle, lohenkalastukselle ja lohimatkailulle vaihtoehtoa? Viime kesänä kotimaan matkailijat tulivat suurella joukolla myös Utsjoelle. Epävarmaa on, jatkuuko kotimaan matkailun kasvu sitten, kun korona on selätetty ja matkustaminen ulkomaan lomakohteisiin on taas mahdollista.

Lohenkalastuskiellon lisäksi koronan mukanaan tuomat rajasulut ovat koetelleet Utsjokea ankarasti. Työ- ja elinkeinoministeriö nimesi viime vuonna Utsjoen äkillisen rakennemuutoksen alueeksi. Ministerit ovat luvanneet rahaa ja toimia Utsjoelle. Selvää on, että kysymys on enemmän hätäavusta kuin syntyneen tilanteen korjaamisesta.

Tenojoen lohi on puhuttanut viime vuosina tavallista enemmän. Suomi ja Norja neuvottelivat viisi vuotta sitten uuden kalastussopimuksen ja -säännön Tenojoelle, jolla rajoitettiin paitsi matkailukalastusta myös paikallisen väestön kalastusmahdollisuuksia. Viisi utsjokelaista kalasti tahallaan vastoin sopimusta kotijoillaan päästäkseen käräjille. Lapin käräjäoikeus vapautti syytetyt ja katsoi vastaajilla saamelaisina olevan perustuslaissa turvattu oikeus kalastaa kotijoellaan. Sittemmin asia on edennyt korkeimpaan oikeuteen, jonka linjausta odotetaan. 

Tenojoki on yksi maailman tärkeimmistä Atlantin lohen lisääntymisjoista. Joki on arvioitu maailman monimuotoisimmaksi lohijoeksi, jonka vesistössä esiintyy noin 30 perinnöllisesti erilaistunutta lohikantaa. Joen lohikannat ovat vaihdelleet. Parhaimmillaan joen lohisaalis on vastannut noin kolmannesta kaikkien Norjan satojen lohijokien yhteenlasketusta lohisaaliista.

Tutkijat ovat esittäneet lähinnä valistuneita arvauksia, mikä on aiheuttanut sen, että lohia nousee entistä vähemmän kotijokeensa. Tarvitaan lisää tutkimusta, miksi lohi ei selviä meressä. Uskotaan, että kaiken takana on ilmastomuutos. Kalastus Tenojoessa ei riitä yksin selittämään alkuperäisten lohikantojen taantumista.

Sen sijaan vieraslaji, Kamtsatkan niemimaalta Siperiasta peräisin oleva kyttyrälohi on aloittanut Kuolan niemimaalta käsin Atlantin lohijokien valloituksen. Venäläiset ovat istuttaneet kyttyrälohta Kuolan jokiin. Viime kesänä lohitutkijat raportoivat ennätysmäärästä kyttyrälohia Tenojoessa. Tätä lajia on tavattu Norjassa, Iso-Britanniassa ja Islannissa saakka.  Kalatutkijat pelkäävät, että kyttyrälohien suuri määrä Tenojoessa voi olla uhka jokeen nousevalle Atlantin lohelle.

Norja on harjoittanut kyttyrälohien poistokalastusta suojellakseen Atlantin lohen kotivesiä. Suomessa kyttyrälohen vaikutuksia Tenojoen vesistöön tutkitaan. Eikö tehokkaampia toimia tarvittaisi meilläkin? Olisiko Suomen ja Norjan Tenojokea koskevissa kalastusneuvotteluissa sovittava yhteisistä toimista alkuperäisten lohikantojen suojelemiseksi kyttyrälohelta?