Saamelaiset eivät kaipaa kaivoksia

Suomen hallitus asetti vajaa vuosi sitten Saamelaisten totuus- ja sovintokomission, jonka tehtävänä tunnistaa ja arvioida saamelaisten kokemaa historiallista ja nykyistä syrjintää kuten valtion sulauttamispolitiikkaa sekä oikeuksien loukkauksia, selvittää miten nämä vaikuttavat saamelaisiin ja heidän yhteisöönsä nykyisessä tilanteessa ja ehdottaa, miten voitaisiin edistää yhteyttä saamelaisten ja Suomen valtion välillä sekä saamelaisten keskuudessa. Koimission tehtävänä on siten  koota saamelaisten kokemukset Suomen valtion ja eri viranomaisten toimista ja siitä, millaisia vaikutuksia ja seurauksia niillä on ollut ja edelleen on saamelaisille alkuperäiskansana ja sen jäsenille yksilöinä, ja tehdä tämä tieto näkyväksi.

Pääministeri Sanna Marin ja koko hallitus ovat antaneet komission työlle vahvan tukensa, samoin Saamelaiskäräjät ja Kolttien kyläkokous. Komission työ kestää tulevalle vaalikaudelle. Työn tukena on parlamentaarinen seurantaryhmä, jossa kaikki eduskuntapuolueet ovat edustettuina. Kansanedustajat saavat säännöllisesti tietoa komission työstä, myös niiden puolueiden kansanedustajat, joiden edustajat ovat muodostamassa vaalien jälkeen uuden hallituksen.

Hämmentävää on ollut huomata, ettei totuus- ja sovintokomissiolle annettu tehtävä historiallisten ja nykyisten epäoikeudenmukaisuuksien selvittämisestä ole juurikaan vaikuttanut siihen, miten eri valtionviranomaiset parhaillaankin toimivat.

Maa- ja metsätalousministeriö ehdottaa eduskunnalle antamassaan lakiesityksessä Tenojoen lohenkalastuksen täyskiellon jatkamista, vaikka äskettäin korkein oikeus katsoi, että lohenkalastuksen kieltäminen Tenojoen vesistössä on ristiriidassa saamelaisille perustuslaissa turvattujen oikeuksien kanssa.

Valtion kemikaali- ja turvallisuusvirasto (TUKES) on hyväksynyt malminetsintää harjoittaville yrityksille laajoja varausalueita saamelaisten kotiseutualueelta. Varausalueet kattavat Pohjois-Sodankylästä Inarinjärven itäpuolelle laajoja erämaa-alueita. Äskettäin TUKES hyväksyi uuden varausalueen Käsivarren alueelle.

Käsivarren poromiehet vastustivat tiukasti mahdollisen malminetsinnän ulottamista heidän porolaitumilleen jo edellisen Käsivarteen myönnetyn varauksen osalta. Ei kaivoksia Käsivarteen -  nettiadressi keräsi kymmeniä tuhansia nimiä.

Kaivoslain mukainen varaus ei vielä tarkoita, että paikkakunnalle tulee kaivos tai että edes malminetsintä aloitetaan. Varaus antaa etsijälle etuoikeuden alueen alustavaan kartoitukseen ja varsinaisen malminetsintälupahakemuksen valmisteluun. Varaus on voimassa enintään kaksi vuotta. Voi kuitenkin vain arvata, millaisen epävarmuuden varaus tuo paikkakunnan muille elinkeinoille.

Saamelaiskäräjät on joutunut lähinnä katsomaan sivusta saamelaisalueelle tehtyjä varauksia. Voimassa olevan kaivoslain mukaan Saamelaiskäräjillä ei ole mahdollisuutta lausua tehdyistä varausilmoituksista eikä sillä ole valitusoikeutta tehdyistä varauspäätöksistä.

Jotta totuus- ja sovintokomissio onnistuu tehtävässään, olisi tärkeää, että valtiovalta ja valtion viranomaiset antavat komissiolle työrauhan ja pidättäytyvät toimista, jotka heikentävät saamelaisten mahdollisuuksia alkuperäiskansana ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan mukaan luettuna perinteiset elinkeinot. Varaukset malminetsintään saamelaisten kotiseutualueella ilman saamelaisyhteisöjen hyväksyntää eivät ole omiaan edistämään sovintoa valtion ja saamelaisten kesken.