Kemijoen jäällä mietittyä
Pääsiäisenä Kemijoen jäällä hiihtäessä tuli mieleen vanhoja kotikyläni Muurolan paikannimiä. Kylän pohjoispäässä rannan tuntumassa joessa kerrotaan olleen Linnasaaren. Paikalla tiedetään olleen keskiaikaisen linnoituksen jäänteitä. Saaresta on tosin jäljellä enää perimätietoa. 1950-luvun lopulla Kemijoki muuttui Muurolan kohdalla voimalaitoksen yläpuoliseksi säännöstelyaltaaksi. Saari painui aaltojen alle samoin kuin kyläläisten rantapellot.
Kotikyläni keskellä on Totonvaara. Totto nimi esiintyy rovaniemeläisessä paikannimistössä muuallakin. Rovaniemen Ounasvaaran korkeimman huipun nimi on Tottorakka. Sana totto tarkoittaa merkkitulta, joka sytytettiin vaarojen päälle varoittamaan vihollisesta.
Kemijokilaakson historia on sotaisa. Paikannimet kertovat vainoista ja vhollisuuksista satojen vuosien takaa. Viimeksi jokivarren kylät hävitettiin perusteellisesti syksyllä 1944, kun perääntyvät saksalaiset joukot polttivat talot ja miinoittivat maan. Lappilaiset joutuivat jättämään kotinsa ja tavaransa. Yli 100 000 oli niiden luku, jotka joutuivat etsimään suojaa, kuka eteläisestä Suomesta, kuka läntisestä naapurista Ruotsista.
Ukrainassa helmikuusta asti jatkunut sota on saanut meistä monet muistamaan meidän suomalaisten koettelemuksia viime sotien aikana. Niistä ajoista on kohta kahdeksankymmentä vuotta. Se on pitkä aika. Minulla ja minua nuoremmilla ei ole mitään kokemuksia sodasta tai sodan jälkeisestä jälleenrakentamisesta. On vain perimätieto, ylisukupolvinen muisti tapahtumista.
Sotia on jatkuvasti ollut eri puolilla maailmaa. Kun olin yliopistossa opiskelemassa, me opiskelijat protestoimme Vietnamin sotaan vastaan. Vietnamin sota päättyi aikanaan, mutta sen jälkeen on ollut uusia sotia ja aseellisia konflikteja. 1990-luvulla entisessä Jugoslaviassa sodittiin. Sotia on ollut Afganistanissa, Irakissa ja Syyriassa. Afrikan sisällissodissa on tapettu ihmisiä ja Aasiassa Myanmarissa tapahtui kansanmurha. Yhteistä tämän ajan sodille on, että siviilejä kohdellaan säälittömästi. Sodissa ei ole enää rintamalinjoja, vaan nykyajan tuhoaseilla iskut voidaan kohdistaa mihin tahansa; sairaaloihin, ihmisten asuntoihin tai kouluihin siinä missä sotilaskohteisiin. Ukraina on tuonut sodan lähelle meitä. Onhan Ukraina osa Eurooppaa.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan pysäytti meidät kaikki. Me olemme huolissamme ja kysymme, voisiko sama tapahtua mille hyvänsä Venäjän laidoilla sijaitsevalle maalle, jos Venäjän johto pitää kiinni hulluista imperiumin laajentamistavoitteistaan. Me toivomme, että Ukraina kestää ja pystyy torjumaan hyökkääjän. Slava Ukraini!
Kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, moni meistä suomalaisista, minä mukaan luettuna, yllätyimme. Onko tuo sama Venäjä, joka presidentti Boris Jeltsinin aikana kolmekymmentä vuotta sitten puhui demokratiasta. Onko Neuvostoliitto palannut? Ei se Mihail Gorbatsovin Neuvostoliitto, joka vannoi uudistusten ja avoimuuden nimiin vaan hirmuhalltsija Josef Stalinin Neuvostoliitto.
Lähi päivinä kansaedustajat paneutuvat hallituksen turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon käsittelyyn. Se sisältää tarkan analyysin ja tilannekuvan siitä, miten Suomen turvallisuusympäristö on muuttunut. Eduskunta tulee määrittelemään oman kantansa, mitä johtopäätöksiä tästä tulisi tehdä. Suomalaisten johtopäätös viime aikoina tehtyjen mielipidemittausta perusteella on Nato-jäsenyys. Enemmistö suomalaisista on sitä mieltä, että Suomen tulisi hakea puolustusliiton jäsenyyttä mahdollisimman pian.