Nuoria on kuunneltava
Tutkimuslaitos E2 julkisti aivan äskettäin laajan selvityksen, mitä nuorille aikuisille kuuluu tällä hetkellä. Tutkimustulokset ovat karuja: yli puolet 20 –29 –vuotiaista suomalaisista nuorista kantaa huolta jaksamisestaan ja henkisestä hyvinvoinnista. Valtaosa nuorista pitää mielenterveysongelmia pahoinvoinnin pääsyynä.
Mielenterveysjärjestö Miele ry:n mukaan vuonna 2020 järjestön kriisipuhelimessa vastattiin yli 90 000 puheluun, mikä on yli puolet enemmän kuin edellisenä vuonna.
Mielenterveyden ongelmista, palveluiden kuormittumisesta, voimavarojen riittämättömyydestä ja erityisesti nuorten hyvinvoinnin haasteista puhuttiin jo ennen koronaa. Tilanne voimavarojen osalta ei ole kahden koronavuoden jälkeen ainakaan yhtään parempi.
Nyt tehty laaja selvitys vahvistaa, että koronan aikana nuoret kokevat jääneensä yksin. He tuntevat, että päätöksiä tehdään meidän vanhempien sukupolvien ehdoilla. He ovat sitä mieltä, etteivät päättäjät ota ilmastokriisiä ja luontokatoa tarpeeksi vakavasti. Venäjän hyökkäys Ukrainaan on heikentänyt myös nuorten turvallisuudentunnetta. Tällaista ei pitänyt sattua enää koskaan Euroopassa.
Monen selvitykseen osallistuneen nuoren mielestä etäopiskelu koronan aikaan on sujunut, mutta yksinolo ruudun ääressä ajan mittaan puuduttaa ja saa olon tuntemaan entistä yksinäisemmäksi.
Vasta tänä keväänä voidaan viettää ylioppilasjuhlia niin kuin ennen koronaa. Ajatelkaapa kahta edellistä vuotta: ei juhlia, ei oikeaa nuoren ihmisen elämää. Yli kaksi vuotta kestänyt rajoitusten, maskien ja etäopintojen vaihe on pitkä aika nuoren ihmisen elämässä, jolloin pitäisi saada elää ja kokea uusia asioita.
Nuorilta vaaditaan paljon enemmän kuin meikäläisen ikäpolven ihmisiltä. Nyt nuoren pitää jo lukiossa tietää, mihin haluaa opiskelemaan. Sosiaalinen media tuo omat paineensa. Työelämässä pitäisi ihan heti olla paras ja osaava. Monia tällainen suoritusyhteiskunta ahdistaa.
Suurin osa meistä 1950-luvulla syntyneistä opiskeli, mitä opiskeli, meni töihin ja oli usein saman työnantajan palveluksessa koko työikänsä. Ennen eläkevuosia pääsimme kokemaan työelämän murrosta kuten avokonttoreita ja digiaikaa. Työelämän murros jatkuu.
Edellä mainitussa selvityksessä sanotaan myös, että nuoret haluavat rakentaa Suomea tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden perustalle. Voiko parempaa perustaa toiminnalle olla? Olen varma, että Suomeamme tullaan kehittämään nuortemme voimin viisaasti, kunhan nyt emme jätä nuoriamme yksin. Nuoria on kuunneltava.