Muistiinpanoja Egyptin ilmastokokouksesta

Suomen porukka Egyptin COP 27 ilmastokokouksessa

Lentokoneen laskeutuessa aamuyön pimeydessä Sharm el Sheikhiin, egyptiläisten valitsemaan YK:n ilmastokokouksen COP 27 pitopaikkaan, näen koneen ikkunasta pitkän valomeren, joka hetken päästä auton kyydissä tarkasteltuna osoittautuu loistohotelleiksi uima-altaineen, golf-kenttineen ja huvittelukeskuksineen. Rakennukset kiertävät Punaisen meren rantaa, jota pimeässä en näe. Ollaan Siinain niemimaan kärjessä. Kapean salmen vastarannalta alkaa Saudi Arabia. Katujen varsien palmutkin on valaistu koreilla lyhdyillä. Energiakriisin keskellä kärvistelevälle suomalaiselle näkymä on jotenkin absurdi.    

Miksi egyptiläiset valitsivat juuri luksuslomakohteen ilmastokokoukseen pitopaikaksi? Todennäköisesti siksi, että kaupungissa on tarjolla kylliksi hotellimajoitusta ja välimatkat ovat lyhyet. Kokousympäristö joka tapauksessa panee miettimään juurisyitä, miksi meidän rikkaiden teollisuusmaiden elämäntapa on ilmastolle ja ympäristölle haitallinen.

COP 27 kokous pidetään haastavassa geopoliittisessa tilanteessa. Korona pandemia ja Venäjän laiton hyökkäys Ukrainaan ovat hallinneet mediaa ja maailman päättäjien kokousten esityslistoja. Samaan aikaan ilmastomuutos etenee vauhdilla. Valtioiden antamat päästöjen vähentämistä koskevat sitoumukset ja toimet ovat kaukana siitä, mitä tarvitaan. Pariisin ilmastokokous pidettiin vuonna 2015. Siitä on kulunut jo seitsemän vuotta.

Luontokadon pysäyttämisestä puhutaan YK:n biodiversiteettikokouksessa ensi joulukuussa Kanadassa. Luontokato ja ilmastomuutos kytkeytyvät yhteen.

 “Olemme matkalla ilmastohelvettiin”, varoitti YK:n pääsihteeri Antonio Guterres avajaispuheessaan viime viikolla. Varsinaiset neuvottelut ilmastotavoitteiden toimeenpanosta käydään tällä viikolla. Suomesta neuvotteluissa on mukana ilmasto- ja ympäristöministeri Maria Ohisalo.

Pääministeri Sanna Marin 7.11. Suomen puheenvuorossa korosti Suomen sitoutumista 1,5 asteen tavoitteeseen, oikeudenmukaiseen vihreään siirtymään ja tarvetta niin yksityisten kuin julkisten rahavirtojen hyödyntämiseen ilmastomuutoksen vastaisessa työssä.

Egyptin ilmastokokouksessa on puhuttu enemmän kuin koskaan jo tapahtuneiden ja tapahtuvien menetysten korvaamisesta ja korjaamisestä. Köyhät maat odottavat rikkailta suurempaa rahallista tukea ilmastokatastrofien torjuntaan ja vahinkojen korjaamiseen.  Sopeutumissuunnitelmilla on kiire, sillä ilmastomuutos etenee nyt nopeammin kuin miten valtiot pystyvät päästöjään vähentämään.

Ilmastomuutos on jo aiheuttanut valtavia vahinkoja eri puolilla maailmaa ihmisille, elinkeinoille ja ympäristölle. Tuhotulvia, rankkasateita, helleaaltoja ja kuivuutta on koettu kaikilla mantereilla. Ilmastomuutoksen edetessä kuivista alueista tulee entistä kuivempia ja rankkasateista kärsitään maailmanlaajuisesti.

Egyptin kokouksessa vesi on noussut tärkeäksi keskustelujen aiheeksi, sillä monet ilmastomuutokset ikävät vaikutukset näkyvät juuri veden kautta.  Jäätiköiden sulaminen ja sen myötä makean veden varastojen  häviäminen, meren pinnan nouseminen ja seuraukset rannikkokaupungeille ja saarivaltioille, kuivuus ja ruokaturva, ennätystulvien tuhot sekä rajavesiyhteistyö nousivat esille  viime maanantaina Egyptin järjestämässä veteen liittyvässä teemapäivässä, johon osallistuin YK:n vesi- ja ilmastopaneelin edustajana.

Vesiasioiden parempi hoitaminen auttaisi maita ilmastomuutoksen torjunnassa.  Toivottavasti vesi on mukana COP- kokouksen päätöskannanotoissa. Ilman vettä ei ole elämää.