Lohilähetystö eduskunnassa

Miksi Suomessa elvytetään virtavesiä ja vaelluskalareittejä pääasiassa veronmaksajien rahoilla? Miksi pohjoisen entisiin suuriin lohijokiin, Kemi- Ii- ja Oulujokeen ei rakenneta kalateitä? Miksi vesistöjä pilataan lisää kaivosvesillä? Miksi valtion omistamat vesivoimayhtiöt, Kemijoki oy ja Fortum erityisen hanakasti vastustavat kunnollisten kalateiden rakentamista ?  

Näihin ja moniin muihin vaelluskaloja ja virtavesiä koskeviin kysymyksiin haluttiin saada vastauksia eduskunnan Pikkuparlamentissä tänään järjestetyssä seminaarissa, jonka takana oli kaksi kansalaisjärjestöä; Villilohi ry ja Pelastakaa vaelluskalat. Seminaari keräsi tuvan täyteen väkeä. Enemmänkin olisi tullut, mutta kokoustila asetti rajoitukset osallistujamäärälle. 

Tilaisuudessa Aalto yliopiston tutkija Jukka Jormola esitteli havainnekuvin, miten vaelluskalareittejä ennallistetaan Euroopassa ja ympäri maailmaa. Suomi tulee tässä asiassa vahvasti takamatkalla. Meillä on kunnostettu pääasiassa pienvesistöjä, rakennettu niihin kalateitä ja purettu patoja. Valtion rahaakin tähän työhön on löytynyt.  Upeaa työtä, ilman muuta. Mutta ne isot joet, niiden osalta toiminta on vaatimatonta.

Kemijoen osalta valtion kalatalousviranomainen vei yhtiöiden vesilupien kalatalousvelvoitteiden muuttamisen valtion aluehallintovirastoon ratkaistavaksi. Hakemus on ollut AVI:n käsiteltävänä yli viisi vuotta.  

Jukka Jormolan esitystä kalateiden rakentamisesta kuunneltiin tarkaavaisesti.

Jormola osoitti meille kuulijoille, miten vaivattomasti kunnolliset kalatiet olisi mahdollista rakentaa mm. Kemijokeen. Asia ei kuitenkaan kiinnosta voimayhtiöitä.  Esteenä on, että yhtiöillä on vesilain mukainen pysyvä lupa säännöstellä vettä tarpeidensa mukaan. Ainoa asia, joka vaikuttaa vuorokautisen sääntelyn suuruuteen on säätöenergian kulloinenkin tarve. Vesivoima kun on tärkeä säätöenergian lähde. Tästä syystä suuria sähköntuottajia kuten Kemijoki oy:tä ja Fortumia kalateiden ylläpitäminen pohjoisen suurjoissa ei innosta. Kalateissä kun pitäisi aina olla vähimmäisvirtaaman verran vettä  suotuisan elinympäristön turvaamiseksi nousukaloille. Kun vettä menee kalatiehen, se on pois energian tuotannosta. Tutkijat ovat kuitenkin laskeneet, että kalateiden vaatima veden määrä on vain murto-osa siitä, minkä verran vettä edelleen kulkisi voimalaitoksen turbiinien läpi tuottamaan sähköä. 

Kun eduskunnassa kerran oltiin, paikalla oli kaikkien puolueiden kansanedustajia, jotka kuin yhdestä suusta vakuuttivat lähetystön olevan oikealla asialla ja lupasivat parantaa vaelluskalojen elinympäristöjä ja rakentaa kalateitä.  

Oikeasti hallitusohjelmaan tulisi kirjoittaa, että vesilainsäädäntömme uudistetaan vastaamaan Euroopan unionin ympäristötavoitteita. EU on jo vuosia edellyttänyt, että pysyvät vesivoimalaluvat pitää avata ja tuoda lupaviranomaiselle tarkistettavaksi. Samalla arvioitaisiin, ovatko asetetut kalatalousvelvoitteet ajanmukaisia. Suomessa hallitukset eivät toistaiseksi ole tehneet asialle yhtään mitään, vaikka pitäisi.  

Eduskuntavaalit ovat pian käsillä. Ensi keväänä nähdään, mitä hallitusohjelmaan halutaan kirjoittaa. 

Edellinen
Edellinen

Mietteitä Montrealin kokouksesta

Seuraava
Seuraava

Muistiinpanoja Egyptin ilmastokokouksesta