Mitä tehdä hitaille lupaprosesseille?
Elinkeinoelämän etujärjestö, EK on viime aikoina moittinut Suomen pitkiä lupaprosesseja. EK:n mielestä ne kun karkottavat investoijat. Luvituksen hitauden mainitsi myös elinkeinoministeri Mika Lintilä äskettäisessä haastattelussaan televisiossa.
Suomen ympäristökeskus kartoitti vuosi sitten ympäristölupien käsittelyaikoja ja eräiden pitkien lupakäsittelyjen syitä. Ympäristöministeriön asettama tavoiteaikataulu luvan käsittelylle on 10 kuukautta .
SYKE:n selvityksen mukaan suurimmassa osassa lupahakemuksia tavoiteaikataulu toteutui. Aluehallintovirastot antoivat vuosina 2018–2020 yhteensä 1 750 ympäristölupapäätöstä. Kaksi kolmasosaa niistä käsiteltiin alle vuodessa. Ympäristölupapäätöksistä noin 300 oli sellaisia, jotka liittyivät investointeihin ja joiden käsittelyaika ylitti vuoden.
Selvityksessä lupaviranomaiset sanoivat viivästymisen syiksi mm. puutteellisen hakemuksen, asian monimutkaisuuden sekä viranomaisen resurssipulan.
Joku saattaa ehkä vielä muistaa elokuussa 2017 toimintansa aloittaneen MetsäFibre oy:n Äänekosken biotuotetehtaan lupaprosessin. Kysymys oli yli miljardin euron metsäteollisuusinvestoinnista. Äänekosken tehtaan tarvitseman ympäristö- ja vesitalousluvan käsittely kesti runsaat neljä kuukautta. Miten tähän päästiin?
Ympäristöministeriö perusti hankkeen tultua vireille keväällä 2014 lupaprosessien vauhdittamiseen projektiryhmän, jossa olivat mukana sekä hakija että kaikki sekä kunnalliset että valtion lupaviranomaiset. Projektiryhmässä asetettiin hankkeen luvitukselle aikataulu, joka piti, vaikka tämän mittakaavan teollinen toiminta tarvitsee sekä lainvoimaisen kaavan että useita viranomaislupia ja hyväksyntöjä.
Lupia käsittelevät viranomaiset ja toiminnanharjoittaja tekivät tiivistä yhteistyötä. Viranomaisten ei tarvinnut lähettää lausuntopyyntöjä puuttuvasta tiedosta hakijalle tai toisille viranomaisille tai miettiä, mitä ympäristövaikutusten arvioinnissa oli ajateltu. Asioista voitiin keskustella saman pöydän ääressä. Äänekosken hanke ei johtanut laajoihin valituksiin hallinto-oikeuteen
Äänekosken hankkeesta saatuja hyviä kokemuksia oli tarkoitus hyödyntää, Juha Sipilän hallituksessa ( 2015-2019). Hallitus ehdottikin Lupa- ja valvontaviraston perustamista. Siihen olisi koottu aluehallintovirastojen, ELY-keskusten, Valviran ja Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen lupa-, ohjaus- ja valvontatehtävät. Ehdotus oli kytköksissä Sipilän hallituksen ehdottamaan Sote-uudistukseen. Soteuudistuksen kaaduttua myös esitys lupa- ja valvonta-asioiden saamisesta yhden luukun alle raukesi.
Sanni Marinin hallitus heräsi lupakäsittelyjen pullonkauloihin vasta äskettäin. Hallitus esittää, että lupaviranomaisissa vihreän talouden hankkeet kuten tuulivoimarakentaminen nostettaisiin lupapinossa päällimmäisiksi. Ne saisivat etusijan.
Äänekosken hankkeen luvittamisessa saadut hyvät käytännöt ovat edelleen käyttökelpoinen toimintamalli suurten investointihankkeiden lupa-asioiden käsittelyssä. Viranomaisten ja toiminnanharjoittajan tiivis reaaliaikainen yhteistyö vähentää tarvetta lisäselvityksiin ja sitä kautta lupaprosessin venymiseen. Tärkeää on myös, että joku viranomaisista ottaa vastuun projektin johtamisesta. Tällainen rooli Äänekosken asiassa oli Keski-Suomen ELY-keskuksella.
Tänä päivänä Suomi kiinnostaa vihreän siirtymän investoijia. Julkisuudessa puhutaan isoista rahoista kuten viimeksi norjalaisten Inkooseen suunnitteleman vihreän teräksen tuotantolaitoksen osalta. Tuulivoimaa maahamme rakennetaan kiivaammin kuin koskaan. Useita uusia kaivoshankkeita on valmistelussa.
Uudet hankkeet herättävät myös vastustusta, sillä vaikutukset ympäröivään asutukseen ja luontoon voivat olla suuret. Viranomaisten ja toiminnanharjoittajien ennakkoneuvottelut siitä, miten hanke aiotaan toteuttaa, ovat välttämättömiä. Yhtä tärkeää on, että hankkeen vaikutuspiirissä asuvat ihmiset sekä alueella toimivat yritykset ja yhteisöt saavat reaaliaikaista tietoa hankkeesta, sen toteuttamistavasta ja vaikutuksista.
Onko niin, että viranomaisia ei saada tekemään tiivistä yhteistyötä kuin ministeriön määräyksellä kuten Äänekosken tapauksessa tai perustamalla virasto, jota Sipilän hallitus yritti? Selvää on, että lupien käsittely ei saa kestää vuosikausia kuten nyt meillä tapahtuu. Pitkittynyt lupakäsittely ei ole sen enempää hakijan, vahingonkärsijöiden kuin viranomaistenkaan edun mukaista. Viime vuosien pitkiksi venähtäneistä lupakäsittelyistä on jäänyt mieleen Terrafamen kaivoksen uusin ympäristölupa, jota käsiteltiin aluehallintovirastossa viisi vuotta. Kalatalousviranomaisen jätti hakemuksen kalateiden rakentamisesta Kemijoen voimalaitoksiin vuonna 2017. Aluehallintoviraston päätöstä yhä odotetaan.
Lupapäätösten valitusoikeudestakin on ajoittain käyty kiivasta keskustelua, mutta valitusoikeus lupapäätöksestä on oikeusturva- ja ihmisoikeuskysymys haitankärsijöille. Sitä ei voida poistaa. Tekemällä lupaprosessista mahdollisimman läpinäkyvä kaikille niille, joita asia koskee, vähennetään tarvetta tehdä valituksia.
Paitsi lupapäätösten kestosta, toiminnanharjoittajat peräävät päätöksiltä ennustettavuutta. Totta on, että viime vuosina ylimmän tuomioistuimen ratkaisut ovat eräissä suurissa investointihankkeissa olleet aivan toisen sisältöisiä kuin ympäristöluvan ratkaissut aluehallintovirasto. Tällaisia päätöksiä ovat olleet mm. Finnpulpin biotuotetehtaan ympäristölupahakemus, jonka KHO hylkäsi vuodelta 2019, BASF:n akkukemikaalitehtaan ympäristölupa. Se meni nurin KHO:ssa 2022. Agnito Eagle kaivosyhtiön suunnitelmat uudesta ympäristöluvasta muuttuivat olennaisesti KHO:ssa 2022 siitä, mihin aluehallintovirasto lupapäätöksessään oli päätynyt. Päätökset herättävät kysymyksen, onko ympäristönsuojelulaki ajan tasalla, kun se mahdollistaa näinkin eri suuntaan menevät ratkaisut.
Keskustelua lupamenettelyjen sujuvoittamisesta tarvitaan. Samalla on syytä huomioida, että ympäristömääräykset ovat oikeuskäytännössä kiristyneet. Sillä on vaikutuksensa lupien sisältöön.
Lisää asiasta:
Ministeri Lintilän haastattelu Ykkösaamu, Yle/Areena
Kokemuksia MetsäFibren biotuotetehtaan lupaprosessien sujuvoittamisesta. YM raportteja 2015:21
Hallituksen esitys eduskunnalle maakuntauudistuksen täytäntöönpanoa sekä valtion lupa-, ohjaus- ja valvontatehtävien uudelleenorganisointia koskevaksi lainsäädännöksi, HE 14/2018
Hallituksen esitys eduskunnalle eräiden vihreän siirtymän hankkeiden väliaikaista etusijaa aluehallintovirastojen lupakäsittelyssä vuosina 2023—2026 ja hallintotuomioistuimissa vuosina 2023—2028 koskevaksi lainsäädännöksi HE128/2022
Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisuja KHO166:2019, 19:2020, H3171/2022
Pohjois-Suomen aluehallintoviraston päätös 20.6.2022/87/2022