Kestävä kaivostoiminta ei synny itsestään

Onko Suomessa harjoitettu kaivostoiminta kestävää? Jos asiaa kysyy kansalaisfoorumeilta, joita on viime vuosina syntynyt Suomeen kuin sieniä sateella, vastaus on ilman epäröintiä ei. Jos saman asian esittää tutkijoille, saa kuulla pitkän esitelmän, mitä pitäisi vielä tehdä. Asianosaiset, kaivosyhtiöt sanovat, että kestävyyden eteen tehdään jatkuvasti työtä.  Toki samaan hengenvetoon ne myöntävät, että tekemistä riittää.

Euroopan unionissa totuttiin pitkään siihen, että eurooppalaisten teollisuuden tarvitsemat mineraalit hankitaan Afrikasta ja Kiinasta. Ukrainan sota ja kansainvälisen tilanteen kiristyminen ovat muuttaneet äänen kellossa. EU:n johtajat korostavat nyt tarvetta olla omavarainen raaka-aineiden suhteen.

Vihreä siirtymä, fossiilienergian vaihtaminen uusiutuviin on menossa myös Suomessa. Tuulivoimaa ja aurinkosähköä halutaan tuottaa enemmän. Liikenteen sähköistymistä edistetään sähköautojen hankintatuella. Vetytalouteen halutaan satsata.

Uudet tavat tuottaa energiaa ovat lisänneet ja lisäävät mineraalien tarvetta. Niiden kaivaminen eurooppalaiselta maaperältä ei ole helppoa. Kaivoshankkeet herättävät kitkeriä mielipiteitä kaikkialla Euroopassa. Kaivoksen pelätän saastuttavan ympäristöä ja hankaloittavan paikkakunnan muiden toimijoiden ja asukkaiden elämää.

Kaivosten tulee toimia kestävästi.  Tästä kaikki ovat yksimielisiä. Erilaisia käsityksiä syntyy taas siitä, miten kestävyys määritellään. Saavatko kaivokset itse määritellä, kuinka kestäviä ne ovat? Selvää on, että kestävä kaivostoiminta ei synny itsestään.

Suomessa 2010-luvun puolivälissä perustettiin Kestävän kaivostoiminnan verkosto. Siihen lähtivät mukaan sekä kaivosyhtiöt että niiden keskeiset sidosryhmät kuten ympäristöjärjestöt, paliskunnat, MTK ja Saamelaiskäräjät. Ryhmä laati yhdessä kestävyyskriteerit suomalaiselle kaivostoiminnalle. Metallimalmikaivokset ottivat ne myös käyttöön. Ensimmäiset ulkoiset auditointiraportit valmistuivat pari vuotta sitten. Samaan aikaan ympäristöjärjestöt ja poromiehet jättivät kaivosverkoston. Saamelaiskäräjät jätti verkoston jo aikaisemmin. Kritiikki kohdistui ennen muuta hallituksen valmistelemaan kaivoslakiuudistukseen. Järjestöjen mielestä kaivoslakiuudistus ei korjaa kaivostoiminnan kestävyysvajetta.

Suomi on ollut kaivosten kestävyyden määrittelyssä edeltäjäkävijä. Vielä 2010-luvulla kaivosten vastuullisuusjärjestelmä oli käytössä vain Kanadassa. Tänä päivänä kaivoksille on tarjolla useita globaaleja vastuullisuusjärjestelmiä. Kanadalaispohjainen vastuullisuusjärjestelmä, josta Suomenkin omaa toimintamallia kehitettäessä otettiin oppia, on laajasti käytössä kaivostoiminnassa eri puolilla maailmaa, myös Euroopassa. Päätösvalta, millaista todennettua vastuullisuusjärjestelmän käyttämistä edellytetään, on asiakkailla, metallien ostajilla.

Euroopassa yritysvastuu on kehittymässä aimo harppauksin eteenpäin. EU haluaa säännellä vastuullisuustyötä myös lainsäädännöllä.

Komissio on hyväksynyt uutta lainsäädäntöä, jolla kestävälle liiketoiminnalle määritellään kriteerit, raportointi- ja todentamistavat. Esimerkiksi EU:n taksonomialla puolestaan voidaan tunnistaa, millaiset investoinnit luokitellaan kestäviksi. EU:n sääntely koskee alkuvaiheessa suuria yrityksiä, mutta arvoketjun kautta regulaation vaikutukset heijastuvat myös muihin yrityksiin.  Johdon on huomioitava yrityksen vaikutukset ihmisoikeuksiin ja kestävään kehitykseen lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä.

Kestävän kaivostoiminnan verkoston tekemä työ kaivosten vastuullisuuden määritelyssä on hyvä pohja, kun Suomen kaivoksissa valmistaudutaan uuteen EU:n yritysvastuulainsäädännön toimeenpanemiseen.

Myös EU:n ympäristösäännökset kaivosten osalta on kiristymässä. Komissio haluaa uudistaa teollisuuspäästödirektiivin, jossa nyt on mukana kattavasti teollinen toiminta lukuun ottamatta kaivoksia. Uuden ehdotuksen mukaan kaivokset sisällytetään teollisuuspäästödirektiivin. Myös niiden on otettava käyttöön paras saatavilla oleva teknologia (BAT). Olisiko vihdoinkin kaivosvesien käsittelyyn tulossa jotain parempaa kuin kalkkisaostus ja purkuputket