Mitä sähkö maksaa?

Ystäväni, virkeä kahdeksankymppinen leskirouva asuu yksin sähkölämmitteisessä talossaan. Parin vuoden takaisen energiakriisin jälkeen hän vaihtoi määräaikaisen sähkösopimuksensa pörssisähköön. Harva seuraa niin tarkasti energian hinnan vaihteluita kuin hän. Kun sähkön hinta on korkealla, hän istuu pimeässä, ei laita lämmintä ruokaa, vähentää lämmityksen minimiin ja sytyttää tulen takkaan. Saunan hän sanoo lämmittäneensä viimeksi joulun ja uudenvuoden välissä.

Ystäväni kaltaisia energian säästäjiä taitaa olla Suomessa paljon, sillä tilastot kertovat kotitalouksien käyttämä sähkö väheni viime vuonna edelliseen vuoteen verrattuna.  

Kotitaloudet eivät kuitenkaan ole se suurin sähkönkäyttäjäryhmä, jonka energiatehokkuudesta olisi syytä olla huolissaan. Tilastot kertovat, että teollisuus käyttää Suomessa sähköä eniten. Perinteinen suomalainen teollisuus on vähentänyt energiankulutustaan, mutta samaan aikaan maamme saanut uusia toimijoita, joiden sähkönkulutus on aivan eri luokkaa kuin mihin on totuttu. Eniten viime aikoina on puhuttu Suomessa toimivista ja tänne suunnitelluista datakeskuksista.

Alku talvesta uusista datakeskuksista ovat kertoneet Kajaani, Kokemäki. Pori ja Pieksämäki. Kemissä ja Kouvolassa työt ovat jo käynnissä. Suuret teknologiajätit Google ja Microsoft ovat myös löytäneet Suomen. Google laajentaa Haminan keskustaan. Yritys osti myös ison palan metsää Muhokselta. Microsoftilla on vireillä hankkeita, jotka sijoittuisivat Uudenmaan alueelle.

Datakeskuksista kiinnostaa edullinen sähkö, jota Suomi lupaa uusille toimijoille. Paikkakunnille hankkeet merkitsevät työpaikkoja rakentamisen aikana ja kiinteistöverotuloja kunnille. Nämä edut tuntuvat talousahdingossa elävässä Suomessa loistavilta.

Nyt on myös huomattu, että datakeskukset vaativat valtavasti energiaa sekä lisää energian siirtokapasiteettia. Fingrid on arvioinut sähkönkulutuksen kaksinkertaistuvan seuraavan kymmenen vuoden aikana juuri datakeskusten vuoksi. Kantaverkon rakentamisesta vastaa Fingrid, siirtoverkoista paikalliset jakeluyhtiöt. Me kuluttajat maksamme sähkönsiirrosta sähkölaskussamme. Siirtohintaan sisällytetään myös alueella tehtyjen investointien kustannuksia.

Suomen sähköntuotannon merkittävä lisäys on tullut tuulivoimatuotannosta. Uusia tuulivoimahankkeita on runsaasti vireillä. Tosin pula siirtoverkkokapasiteetistä jarruttaa tuotantoa.

Tuulienergia on uusiutuvaa, joskaan ei päästötöntä, sillä tuulipuiston rakentamiseen kuluu betonia ja terästä eivätkä tuulimyllyjen lavatkaan taida vielä olla kierrätettäviä. Ongelma on, että tuulella tuotettu sähkö ei ole tasaista. Siksi tarvitaan lisää säätövoimaa.

Suomessa on pitkään keskusteltu pienydinvoimaloista. Niiden uskotaan tuovan apua säätövoimatarpeeseen. Yhtään pienydinvoimalaa ei ole kuitenkaan vielä rakenteilla. Myös sähkön varastointiteknologiaa kehitetään kiivaasti. Voi olla, että tämä alue kehittyy nopeammin kuin uusien ydinvoimaloiden rakentaminen.

Jos Suomi on valmis ottamaan vastaa lisää datakeskuksia, vähintä olisi, että yritykset maksaisivat siirtoverkoista ja muusta infrastruktuurista aiheutuvat kustannukset. Miksi Microsoftin ja Googlen kaltaiset jättiyritykset eivät voisi olla mukana rahoittamassa myös säätövoimaan tarvittavia hankkeita? Datakeskukset kun tarvitsevat sähkönsä myös tuulettomina päivinä.  Datakeskus itsessäänkin tuottaa hukkaenergiaa, jolle pitäisi löytää järkevää käyttöä.

Suomi tarvitsee kokonaiskuvan, miten energiaa jatkossa tuotetaan tasaisesti ja niin, että sitä riittää kasvaviin tarpeisiin. On epäreilua ajatella, että me kuluttajat maksamme kiltisti datakeskusten lisääntyvän sähkönkäytön aiheuttamat laskut.