Ilmastomuutoksen torjuminen vahvistaa Suomen huoltovarmuutta

Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja sitä seurannut sähkön hintaa heiluttanut energiakriisi on saanut meidät suomalaiset huolestumaan huoltovarmuudesta. Lehdissä on esitelty kuvia joka kodin varmuusvarastosta. Kuvat tuovat mieleen sota-ajan.

Kriisit voivat yllättää, vaikkei olisi sotilaallista uhkaa. Myrsky voi katkaista pitkäksi aikaa sähköt. Tulva voi kastella kotisi. Mobiiliverkko ei yllättäen toimi mastojen vioittumisen vuoksi.

Huoltovarmuuskeskus huolehtii siitä, että Suomessa on yhteiskunnan toiminnan kannalta välttämättömiä tarvikkeita saatavilla ja kansalaisilla ruokaa pöydässä myös kriisiaikoina. Korona-aikana suuri huoli oli kasvomaskien saatavuudesta.

Myös joidenkin lääkkeiden saatavuudessa on ilmennyt ajoittain ongelmia. Tämä ei johdu kriiseistä, vaan mittakaavasta. Suuret lääkeyhtiöt toimittavat lääkkeitä mieluummin suurostajille. Pienet maat saavat odottaa vuoroaan.

Maailman tilanne ei näytä samanlaiselta kuin vielä vuosituhannen alussa. Demokratian ja oikeusvaltioperiaatteen haastajia on noussut läntisissäkin demokratioissa. Sodatkaan eivät ole kaukana maapallon toisella laidalla. Sota on Euroopassa, kun Ukrainassa soditaan. Ymmärrämme , että  varautuminen sotilaallisiin uhkiin ja kriiseihin on välttämätöntä. Varautuminen maksaa, mutta olemme siihenkin valmiita.

Se, mikä maksaa paljon enemmän ja tuhoaa elinympäristöämme yhtä tehokkaasti kuin ohjukset, on ilmastomuutoksen ja luontokadon eteneminen. Ilmastomuutoksen vauhti täällä pohjoisessa on viime vuosina vain kiihtynyt. Viime syksynä maapallon keskilämpötila ylitti kriittisenä pidetyn 1,5 asteen rajan. Maailman maat sopivat kymmenen vuotta sitten Pariisin ilmastokokouksessa huolehtivansa siitä, ettei maapallon keskilämpötila nouse 1,5 asteen yläpuolelle. Arktisilla alueilla, joihin Suomikin kuuluu, lämpötila nousee kolme kertaa nopeammin kuin muualla maapallolla.

Lumettomat talvet, helleaallot ja rankkasateet ovat jo tuttuja sääilmiöitä. Viime syksynä Suomessa koetettiin ensimmäinen hirmumyrsky. Ilmaston muuttuminen vaikuttaa jo nyt maatalouteen, poronhoitoon ja metsiin. Keski-Euroopassa kirjanpainajat ovat aiheuttaneet laajoja metsätuhoja. Kun Suomen ilmasto keskieurooppalaistuu, voi olettaa, että tuholaiset löytävät entistä suuremmalla joukolla tiensä meidänkin metsiin.  

Ilmastomuutos ei kunnioita suojelutyötä. Lisääntyvät syys- ja talvisateet huuhtovat rannikkomme pelloilta ravinteita mereen. Kesän aikana tehty työ Itämeren ravinnekuorman vähentämiseksi menee hukkaan.

Kaupunkien infrastruktuurille ja rakennuksille ilmaston muuttuminen tuo jatkuvasti uusia haasteita. Suomessa rakentamisessa on keskitytty torjumaan pakkasta ja routivaa maata. Kesän helleaallot ja talven rankkasateet ovat asioita, joihin suunnittelussa ei ole kunnolla varauduttu.

Työ  ilmastomuutoksen ja lajikadon pysäyttämiseksi vahvistaa Suomen huoltovarmuutta.