Mineraalistrategioita laaditaan

Norjan hallitus julkaisi juhannuksen alla uuden mineraalistrategiansa. Norjan tavoitteena on olla, ei vähempää kuin maailman kestävin mineraaliteollisuusmaa. Uusi strategia julkaistiin samoihin aikoihin, kun mineraaliesiintymä Fensfeltet sai suurta kansainvälistä huomiota. Esiintymä saattaa olla Euroopan suurin harvinaisten maametallien esiintymä. Norjan hallitus haluaa nopeuttaa kaivoshankkeiden luvitusta, lisätä kiertotaloutta mineraaliteollisuudessa, toteuttaa hankkeet ilmaston ja ympäristön kannalta kestävästi ja vahvistaa kansainvälisiä kumppanuuksia. Uusien kaivoshankkeiden on oltava kestäviä ympäristön kannalta ja sosiaalisesti. Norja aikoo uudistaa myös kaivoslain ja ottaa uudistuksessa huomioon erityisesti saamelaisten asiat. 

Parhaillaan Euroopan unionissa puheenjohtajamaa Espanjan johdolla valmistellaan kriittisiä raaka-aineita koskevaa säädöspakettia ( Critical Raw Materials act, CRMA). Säädöskokonaisuus on EU:n asetus, joten se tulee sellaisenaan voimaan jäsenmaissa sen jälkeen, kun asetus on hyväksytty. Myös EU haluaa nopeuttaa kriittisten raaka-aineiden kaivoslupia, edistää kiertotaloutta ja kestävää kaivostoimintaa. 

Norjan mineraalistrategiassa on huomioitu EU:ssa tapahtuva valmistelu, vaikka Norja ei olekaan EU:n jäsen. Yhteistä on sekä Brysselin että Oslon käyttämät perustelut, miksi mineraalilainsäädäntöä pitää uudistaa ja saada kaivoshankkeita nopeasti toteutettua: Valtioiden ja koko Euroopan on parannettava omavaraisuutta ja huoltovarmuutta, koska Venäjän hyökkäsi Ukrainaan, koska Eurooppa on liian riippuvainen Kiinasta kriittisten raaka-aineiden osalta, koska on ilmastomuutos ja koska maailma digitalisoituu ennätysvauhtia.  

Myös Petteri Orpon ennätyspitkässä, yli 200-sivuisessa hallitusohjelmassa luvituksen nopeuttaminen, yhden luukun periaate ja valitusten vähentäminen on kirjattu tavoitteeksi. Vihreän siirtymän - joka hallitusohjelmassa on muuttunut puhtaaksi siirtymäksi - investointeja halutaan nopeuttaa. Kiertotaloudesta ja hankkeiden kestävyydestä hallitusohjelma toteaa yleisesti “Samalla ( kun luvitusta nopeutetaan) huolehditaan luonnon monimuotoisuudesta ja ympäristövaatimuksista, hankkeiden sosiaalisesta hyväksyttävyydestä ja kansalaisten omaisuudensuojasta. 

Hallitus on huolissaan siitä, että suurten investointihankkeieden lupakäsittelyt kestävät. Lupien käsittelyn jouduttamista koskevia kohtia hallitusohjelmasta löytyy useita. Ne on kirjoitettu teollisuusmyönteisesti ilman sen suurempaa pohtimista, miksi lupakäsittelyt kestävät.  

Suomen ympäristökeskuksen pari vuotta sitten laatiman selvityksen mukaan valtaosa investointiluvista käsitellään aluehallintovirastoissa ripeästi. Kun lupakäsittely alkaa venymään, syynä on useimmiten hakijan puutteelliset selvitykset tai luvan valmistelijan eli esittelijän työkuorma. Samaan aikaan vireillä olevien asioiden suuri määrä kun voi ruuhkauttaa myös luvan ratkaisijan työt .  

Kaivoksista hallitusohjelmasta löytyy kaksi konkreettista kirjausta: hallitus lupaa laatia mineraalistrategian ja kiristää kaivosveroa.  

Suomen kaivokset ovat varmasti mainettaan parempia. Mutta kun suomalaiselta kysyy, millaista on vastuullinen teollinen toiminta, kaivos ei tule hänelle ensimmäisenä mieleen. Miksi näin on? Vastausta ei tarvitse pitkään miettiä. Kaivostoiminnasta seuraa suuria vaikutuksia ympäristöön, koska asioita tehdään pitkälle niin kuin ennenkin. 

Mineraalistrategian laatiminen antaa mahdollisuuden viranomaisille, poliitikoille, yrityksille ja sidosryhmille keskustella yhdessä, mikä mineraalipolitiikassa on tärkeää ja miten kaivostoimintaa tulisi uudistaa. Strategia tulisikin valmistella laajapohjaisessa työryhmässä, jossa olisi mukana niin viranomaiset, teollisuus kuin eri sidosryhmät.  

Tärkeää ei ole vain luvituksen joutuisuus, vaan hankkeiden kestävyys.