Kunnan päätöksellä on väliä
Kunnallisvaalit ovat ovella. Katujen varsilla ehdokkaiden hymyileviä naamoja. Vaalikeskusteluja eri kanavilla. Äänestäminenkin on tehty helpoksi. Ennakkoäänestysaika on tänä vuonna koronan vuoksi poikkeuksellisen pitkä. Äänestämisen voi sopivasti yhdistää kauppareissun yhteyteen.
Vaalikeskusteluissa valtakunnan poliitikot puhuvat pääasiassa valtakunnallisista asioista kuten EU:n elvytyspaketista, ilmastomuutoksesta ja valtion taloudesta. Oman kotikunnan tai –kaupungin elämästä keskustelut tuntuvat kaukaisilta. Vai ovatko sittenkään?
Valtakunnan poliitikot puhuvat tarpeesta lisätä uusiutuvan energian tuotantoa ja vähentää fossiilisten käyttöä. Käytännössä monet keskeiset uusiutuvan energian päätökset tehdään kunnissa. Kunta päättää, tehdäänkö tuulimyllyille niiden tarvitsema kaava. Kaupungin omistama energiayhtiö linjaa, siirrytäänkö kaukolämmössä uusiutuvaan energiaan. Kunnan kanta on myös ratkaiseva, jos kuntaan on tulossa kaivos, sillä ilman kunnanvaltuuston hyväksymää lainvoimasta kaavapäätöstä kaivoksen avaaminen ei onnistu. Kunnan päätöksellä on väliä.
Entäpä sitten ilmastomuutoksen torjuminen? Monet Suomen kunnat ja kaupungit ovat hyväksyneet paljon kunnianhimoisempia hiilineutraalisuustavoitteita kuin valtio. Eturivissä kulkee mm Iin kunta, jonka saavutuksia ilmastoasioissa on käyty ihastelemassa maailman kaikilta kulmilta. Euroopan ympäristöpääkaupunki Lahti on tehnyt jo vuosia työtä uusiutuvan energian, energiatehokkuuden, jätteiden kierrätyksen ja uusiokäytön, vesien hyvän tilan ja luonnon monimuotoisuuden eteen. Valtuutetut niistä tavoitteista kunnissa päätöksiä ovat tehneet.
Kunnat ovat meillä myös suuria metsänomistajia, joten kuntien päätöksillä on merkitystä, miten metsäluonnon monimuotoisuudesta huolehditaan. Kunnan kanta on ratkaiseva, perustetaanko sen alueelle uusi kansallispuisto.
Yllättävän vähän toistaiseksi vaalikeskusteluissa on puhuttu, miten soteuudistus vaikuttaa kuntien ja kaupunkien elämään. Soteuudistus on yhä eduskunnan käsittelyssä, mutta sen jälkeen kun perustuslakivaliokunta äskettäin näytti uudistukselle vihreää valoa, lakipaketin läpimeno eduskunnassa varmistui. Uudistusta on yrittänyt moni hallitus. Nyt se näyttää tulevan maaliin.
Soteuudistuksella kuntien sosiaali- ja terveystoimen tehtäviä siirretään perustettaville hyvinvointialueille, joita voi kutsua myös sote-maakunniksi, koska uudet hyvinvointialueet perustetaan maakuntarajojen mukaan Uuttamaata lukuun ottamatta.
Sote-uudistus vaikuttaa merkittävästi kuntien toimintaan ja talouteen. Ovathan sosiaali- ja terveystoimen menot tähän saakka olleet kuntien suurin menoerä. Uudistuksen myötä kuntien rahoitus, verotusoikeus ja valtionosuusjärjestelmä muuttuvat. Uudistuksella on myös vaikutuksia kuntien velkoihin ja omaisuuteen sekä henkilöstöön. Yli 173 000 ihmisen työnantaja vaihtuu, kun sosiaali-ja terveystoimen sekä pelastustoimen henkilöstö siirtyy hyvinvointialueille.
Hyvintointialue saa rahat toimintaan valtiolta, mutta myös maakuntaveroa valmistellaan.
Kunnille toki jää edelleen tehtäviä. Sellaisia ovat muun muassa varhaiskasvatus ja opetuksen järjestäminen, maapolitiikka, kaavoitus ja maankäytön suunnittelu, asuntopolitikka, vesi- ja jätehuolto, ympäristönsuojelu ja kunnan elinvoiman edistäminen.
Kunnallisvaalien ehdokkailta olisi nyt hyvä kysyä, millaisena he näkevät kotikuntansa sote-uudistuksen jälkeen. Mitä pitäisi kehittää, mihin satsata. Miten edistää kunnan elinvoimaa? Miten parantaa kunnan houkuttelevuutta yrityksille?
Jotkut ovat ennustaneet, että soteuudistuksen myötä pienet kunnat kuihtuvat ja sulautuvat suurempiin. Kuntaliitoksia Suomessa on vuosien mittaan tehty ja niitä varmasti tehdään jatkossakin. Pientenkin kuntien uskovan pitävän pintansa, jos niiden päättäjät onnistuvat vahvistamaan kuntansa elinvoimaisuutta.
Toivottavasti Suomen kuntien ja kaupunkien uusilla valtuutetuilla on nyt aikaa kuunnella asukkaita ja heidän ajatuksiaan kotikaupungin tai -kunnan kehittämisestä, kun kaikkea aikaa valtuustoissa ei tarvitse käyttää sen miettimiseen, miten hoidetaan sairaat ja vanhukset sekä paljonko se maksaa.