Euroopan strategiset kaivoshankkeet valittiin - mitä nyt seuraa?
Euroopan komissio valitsi runsas viikko sitten Euroopan unionin mineraalistrategian mukaiset strategiset kaivoshankkeeet. Suomesta listalle valittiin kolme kaivoshanketta: Sakatin kaivoshanke Sodankylässä, Terrafamen kaivoksen Kolmisoppi-hanke Sotkamossa sekä Keliberin litium-kaivos Keski-Pohjanmaalla. Lisäksi strategisiksi hankkeiksi määriteltiin Fortumin akkukierrätyskeskus Harjavallassa, Hycamiten grafiittituotantolaitos ja Jervoisin kobolttijalostamo Kokkolassa. Strategiseksi hankkeeksi pääsy lupaa kaivoshankkeelle nopeampaa lupakäsittelyä ja mahdollisesti EU-rahoitusta.
Lupaus nopeutetusta lupakäsittelystä tuskin muuttaa kaivoslupaprosessia pikajuoksuksi maaliin. Edelleen kaivoshankkeen läpivieminen varauksesta malminetsintään ja luvitukseen on maratonin mittainen taival.
EU:n komission ja myös Suomen hallituksen kiinnostuu luvituksen nopeuttamisen osalta on kohdistunut ympäristä- ja vesitalouslupien käsittelyyn, joiden ratkaisijoina toimivat valtion aluehallintovirastot vielä tämän vuoden ajan. Ensi vuonna ELY- keskusten ympäristövirkahenkilöt ja aluehallintovirastojen väki viirtyy saman katon alle Tampereelle perustettavaan uuteen keskusvirastoon, johon keskitetään muidenkin valtion viranomaisten lupa- ja valvontatehtäviä. Uuden viraston toivotaan vauhdittavan lupakäsittelyjä, kun asiaa hoitavat virkahenkilöt tekevät työtä saman katon alla, tosin edelleen työskennellen eri toimipisteissä ympäri maata. Lisää henkilöitä lupien käsittelemiseen uudistus ei kuitenkaan lupaa.
Ympäristö- ja vesitalouslupa on kuitenkin vain yksi lupa, jonka aloittava kaivos tarvitsee. Tämän lisäksi tarvitaan Turvallisuus- ja kemikaaliviraston myöntämä kaivoslupa ja erilaisia kemikaalilupia. Keskeisessä asemassa siihen, tuleeko kaivos paikkakunnalle vai ei, on kunta. Ilman kunnan valtuuston hyväksymää yleis- ja asemakaavaa ei tule kaivosta. Tämän lisäksi tarvitaan yleensä myös maakuntakaavassa kaivokselle osoitettu varaus, jonka maakuntaliitto hoitaa vaihemaakuntakaavalla.
Mielenkiinto Sakatin kaivoshankkeen osalta kohdistuu nyt Lapin maakunta-ja kuntapäättäjiin. Lapin liittossa on valmistunut Sakatin kaivoshahanketta koskeva Natura-päivitys. Se koskee hankkeen vaikutuksia Natura- suojelualueeseen, jonka alta nikkeli, koboltti, kulta ja muut arvokkaat mineraalit on tarkoitus kaivaa. Ehdotuksessa katsotaan, että kaivoksen haitallisia vaikutuksia suojeltuun luontoon ja eliölajeihin on pystytty merkittävästi vähentämään. Tästä huolimatta ei voida sulkea pois sitä mahdollisuutta, ettei Sakatin kaivoshankkeen toteuttaminen vaaranna Viiankiaavan Natura 2000 -alueen koskemattomuutta, koska kaivoshanke saattaisi kuivattaa osan suosta. Näin tärkeää asiaa liitto tuskin voi ratkaista kuulematta maakuntavaltuuston kantaa.
Jo tässä vaiheessa Sakatin osalta puhutaankin Natura-poikkeuksista ja vuonna 1988 tehdyn soidensuojelupäätöksen kumoamisesta. Natura-poikkeuksista päättää Suomen hallitus ympäristöministeriön esityksestä, pyydettyään ensin EU:n komissiolta lausunnon. Eduskunta puolestaan voi päättää siitä, kumotaanko vuodelta 1988 olevassa soidensuojelulaissa päätetty Viiankiaavan suojelu.
Huolta aiheuttaa se, että Sakatin kaivoshanke ei ole ainoa, joka haluaa operoida Natura-suojelualueella. Muun muassa Mawson oy:n Rajapalojen kaivoshanke Rovaniemellä ja Ylitorniolla haluaisi aloittaa kaivostoiminnan peräti kolmella Natura-suojelualueella.
Paikalliset ja valtakunnalliset päättäjämme joutuvat pian ottamaan kantaa, kuinka paljon arvokkaita luontokohteita olemme valmiita uhraamaan, jotta Eurooppa olisi omavaraisempi kriittisten raaka-aineiden osalta.