Budjettiriihi ja reilu siirtymä
Hallituksen budjettiriihi on taas ohi. Ministerit ovat kilvan kiitelleet lopputulosta. Ilmastoasioista saatiin sopu, jota tosin Ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen tuoreeltaan piti riittämättömänä.
Budjettiväännössä vastakkain olivat vihreät ja keskusta. Vihreät pitivät kiinni mahdollisimman kunnianhimoisesta ilmastopolitiikasta. Keskusta vastusti kansallista liikenteen päästökauppaa sekä uusien maksujen ja verojen asettamista maataloudelle. Kumpikin näyttää saaneen tahtonsa läpi.
Poliitikot ovat varsin yksimielisiä siitä, että ilmastomuutosta on torjuttava. Keinoista mielipiteet niin kansalaisten kuin puolueiden keskellä hajaantuvat.
Viime elokuussa EVA:n julkaiseman tutkimuksen mukaan kaksi kolmasosaa suomalaisista katsoo ilmastomuutoksen olevan aikamme suurin ympäristöuhka, jonka torjumiseksi on kaikissa maissa ryhdyttävä tehokkaisiin toimiin. Yksi kolmasosa suomalaisista on toista mieltä. Saman tutkimuksen mukaan ilmastokysymys jakaa nuoret ja vanhat, koulutetut ja vähemmän koulutetut, naiset ja miehet, kaupungit ja maalaiset. Ilmastokysymys on entistä poliittisempi ja entistä polarisoituneempi.
Julkisuudessa väitellään siitä, mitkä ilmastotoimet ovat vaikuttavimpia. Ilmastohuolen jakavat kirittävät toisiaan olemaan vielä kunnianhimoisempia. Ilmastomuutokseen epäillen suhtautuvat suomalaiset lukevat asiasta lehdistä, sosiaalisesta mediasta tai katsovat televisiosta. Jotkut ahdistuvat, toiset kirjoittavat sosiaaliseen mediaan vihaisia viestejä.
Ilmastomuutoksesta ei puhuta vain hallituksen neuvotteluissa tai eduskunnassa. Ilmastomuutoksesta puhutaan ABC:n huoltoasemien kahviloissa, naapurin kanssa postilaatikolla, markettien kassajonoissa, työpaikoilla, keittiön pöydän ääressä tai koronarokotusta odotellessa. Tavalliset suomalaiset myös tekevät joka päivä arjessa ilmastotekoja. Eniten niitä tehdä lajittelemalla ja kierrättämällä jätteitä. Suosittuja ovat myös energian säästö ja kulutuksen vähentäminen. Järjestöt ja ruokakauppojen ilmaislehdet ovat pullollaan hyviä vinkkejä arjen ilmastoteoiksi. Julkisessa keskustelussa arjen toimet usein leimataan mitättömiksi. Niillä ei ratkaista ilmastokatastrofia. Kuitenkin ilmastomuutostakin torjutaan yksi teko kerrallaan. Ilmasto ei ole lämmennyt hetkessä eikä lämpenemisen pysäyttäminen tapahdu kertarysäyksellä.
Poliitikkojen olisi hyvä kuunnella myös niitä, jotka epäilevät ilmastopolitiikka eikä vain niitä, jotka ovat ilmastomuutoksen vakavuudesta samaa mieltä. Ehkä yhteisellä keskustelulla saataisiin enemmän sosiaalista hyväksyntää ilmastomuutoksen torjumiseen. Saattaisi myös löytyä uusia käytännön keinoja, miten reilu siirtymä hiilineutraaliin yhteiskuntaan on toteutettavissa.
Ilmastomuutos vaikuttaa - halusimmepa tai emme - meidän kaikkien suomalaisten elämään. Maailmalla koetetut rajut sääilmiöt kuten tulvat, lämpöaallot tai myrskyt tuskin jättävät Suomeakaan rauhaan. Ilmastomuutoksen torjunta vaatii toimia ja rahaa, mutta vielä enemmän maksaa, jos emme tee mitään.