Asuntomarkkinat piristyvät vai piristyvätkö?

Olisitko valmis ostamaan asunnon juuri valmistuneesta taloyhtiöstä, jossa kauppasummasta yli puolet on rakentamisen aikaan otettua taloyhtiölainaa? Talo on rakennettu vuokratontille.  Et ehkä kiinnostu. Et ole ainoa. Moni asunnon ostoa suunnitteleva ei innostu tällaisesta uudiskohteista, koska kokonaiskustannukset pelottavat. Siksi hän mieluummin ostaa asuntonsa vanhasta talosta. Hän ajattelee, että talo, joka on seisonut sijoillaan 1950- tai 1940-luvulta saakka , pysyy edelleen kunnossa, kunhan siitä pidetään huolta. 

Pääkaupunkiseudun kolmessa kunnassa ( Helsinki, Espoo, Vantaa) oli tammikuun lopussa Oikotie-sivustolla myytävänä yli 12 000 asuntoa. Saman verran oli tarjolla myös vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja. Sekä myytävistä että vuokralle tarjotuista asunnoista noin puolet oli yksiöitä. 

Pääkaupunkiseudun asuntorakentamisessa on puhuttu ennätysvuosista, eikä suotta. Esimerkiksi Espooseen on valmistunut kolmena peräkkäisenä vuotena 2021-2023 yli 5000 asuntoa vuodessa. Helsingissä viime vuonna valmistui asuntoja yli 5600 kappaletta. Uudet asunnot on rakennettu pääasiassa vuokrakäyttöön.  

Rakentamisen tahti on nyt hiipunut rajusti. Eri tutkimuslaitosten viisaat ovat viikkoja povanneet asuntomarkkinan elpymistä. Jos ei pian niin jossain vaiheessa. Kohdistuuko mahdollinen piristyvä kysyntä juuri tähän tarjolla olevaan valtavaan yksiöiden määrään? Se jää nähtäväksi. 

Valtaosa uusien asuntojen kysynnästä on tullut sijoittajilta. Viime vuosina tavaksi on tullut, että uudiskohteissa käytetään paljon taloyhtiölainaa Se on usein ollut jopa 70 prosenttia asunnon myyntihinnasta. Yhtiölaina on talonyhtiön nimiin otettava laina, jota asunnonomistajat lyhentävät maksamillaan rahoitusvastikeilla. Asuntosijoittajat ovat suosineet taloyhtiölainoja. Sijoittaja kun on voinut vähentää verotuksen yhteydessä vuokratulosta myös rahoitusvastikkeen määrän kokonaisuudessaan.  

Keskustelu taloyhtiölainoista virisi muutama vuosi sitten. Nykyinen hallitus muutti lainsäädäntöä niin, että uudisrakennuskohteen lainoituksessa taloyhtiölainan osuus saisi olla enintään 60 prosenttia. Lain muutos tuli voimaan viime heinäkuussa. Tässä vaiheessa on vaikea sanoa, onko muutoksella juurikaan vaikutusta asuntomarkkinaan.  Taloyhtiölainoja lienee yhteensä noin 25 miljardia euroa., josta runsas puolet on Uudellamaalla.

Tässä tilanteessa, kun markkinat toivottavasti korjaavat asuntopolitiikan halvan rahan aikana aiheutettua sijoitusasuntokuplaa, olisi hyvä miettiä, keitä varten ja millaisia asuntoja jatkossa rakennetaan. 

Tutkimusten mukaan nuoret haaveilevat omasta kodista, jonka itse omistavat. Siksi nuorten asuntosäästöpalkkiojärjestelmä on vuodesta toiseen pysynyt hyvin suosittuna. Nuoret ajattelevat, että on järkevämpää säästää itselle omaan kotiin maksamalla lainaa kuin maksaa asunnosta vuokraa sijoittajalle.  

Asuntopolitiikka ei ole Petteri Orpon hallitusohjelmassa saanut isoa roolia. Asunnoista mainitaan lyhyesti vain kaupunkipolitiikan yhteydessä. Asumistukien leikkaukset ovat toki ohjelmassa. 

Kaupunkitutkijat ja arkkitehdit ovat pitkään kirjoittaneet kriittisiä artikkeleja asuntopolitiikasta tai oikeammin sen puuttumisesta. Oma kokemukseni asuntoasioista vastaavan ympäristöministeriön kansliapäällikkönä on, että markkinat ovat vieneet asuntopolitiikkaa haluamaansa suuntaan ilman että poliittiset päätöksentekijät valtion tai kuntatasolla olisivat siihen voineet tai halunneet vaikuttaa. Joko nyt olisi valmiutta korjata asuntopolitiikkaa niin, että se nykyistä paremmin vastaa ihmisten toiveita?