Kiertotalouspuheita kuuntelemassa

“Tarvitsemme lisää mineraaleja. Muutoin vihreä siirtymä ei toteudu, sillä tuulipuistojen ja aurinkopaneelikenttien rakentamiseen samoin kuin akkujen valmistamiseen tarvitaan mineraaleja. Matkapuhelimemme sisältää kymmeniä harvinaisia maametalleja.” Tällaisia viestejä kuulin maailman eri kolkilta Helsinkiin saapuneilta puhujilta ajatushautomo Sitran järjestämässä kiertotalouskonferensissa. Tapahtumassa oli tällä kertaa esillä poikkeuksellisen paljon kaivosasioita. Paikan päällä Helsingin Messukeskuksessa avajaispäivänä oli noin 2000 osanottajaa, verkossa yli 6000.

Sitra on viime vuosina järjestänyt kiertotalouskokouksiaan lähes kaikissa maanosissa. Aikoinaan Sitralla lienee ollut tarkoitus vauhdittaa Suomen kiertotaloushankkeita ja tehdä maatamme tunnetuksi kiertotalouden edeltäkävijänä.

Totta onkin, että metsäteollisuutemme käyttää tarkkaan sivuvirtansa. Myös muussa teollisuudessamme kierrätys on huomioitu. Esimerkiksi yli 90 prosenttia Outokummun Tornion terästehtaan raaka-aineesta on kierrätysmateriaalia. Tekstiilien kierrätyksessä ja kierrätystekstiilien valmistajana otamme harppauksia eteenpäin. Tekemistä kiertotaloudessa kuitenkin riittää. Puheet Suomesta kiertotalouden mallimaana saattavatkin jonkun korvissa kuulostaa liioittelulta, mutta kiitos Sitran Suomi heräsi kiertotalouteen varhain.

Tänä päivänä monet muutkin maat ovat päätyneet siihen, että nykyiset luonnonvaramme loppuvat, jos jatkamme lineaaritaloutta, jossa tuote ostetaan, käytetään ja heitetään pois. Kun uuden tuotteen ostamisen asemasta kierrätämme ja kierrätetystä materiaalista valmistamme uusia tuotteita, torjumme samalla luontokatoa ja ilmastomuutosta. Kysymys on myös siitä, millaisen maailman jätämme tuleville sukupolville.

Meitä kuluttajia täällä Euroopan unionin alueelle kierrätykseen ohjaa tiukkeneva jätelainsäädäntö, joka velvoittaa lajittelemaan ja kierrättämään. Yritykset etsivät kiertotaloudesta uusia taloudellisia hyödyntämismahdollisuuksia.

Kaivostoiminta ei tuo ensimmäisenä mieleen kiertotaloutta. Kaivostoiminnan tarkoitushan on kaivaa maaperästä arvokkaat mineraalit talteen. Kaivannaistoiminnassa syntyvät jätteet läjitetään ja jätetään maastoon.

Suunta on kuitenkin Suomessa muuttumassa. Rikastushiekkoihin jääneet mineraalit otetaan jo talteen mm. Pyhäsalmen kaivoksessa. Siilijärven kunta ja kaivosyhtiö Yara tekevät yhteistyötä kaivoksen sivukivien hyödyntämiseksi. Otanmäen suljetun kaivoksen avaamista suunnitellaan siten, että ensin otettaisiin rikastushiekkakasoissa olevat mineraalit talteen.

Euroopan unioni on edellyttämässä, että kaivostoiminnassa syntyvät jätteet otetaan talteen ja hyödynnetään. Tätä koskeva kirjaus sisältyy parhaillaan jäsenmaiden lausunnoilla olevaan EU:n mineraalialoitteeseen.

Tärkeää olisi, että jo kaivosta perustettaessa otetaan huomioon kaivannaisjätteiden hyödyntämismahdollisuus. Nyt kaivosten jätekasat ovat kuten muuan asiantuntija kuvasi “kuin kahvin, sokerin ja kerman olisi sekoittanut keskenään. Sitten ne pitäisi pystyä taas erottamaan toisistaan, niin, että tietäisi, mitä kasassa on ja mikä osa siitä on hyödynnettavissä”.