Minkä taakseen jättää

Saamelaiskäräjälaki jää käsittelemättä tältä eduskunnalta. Perustuslakivaliokunta päätti olla antamatta asiasta mietintöä, joten lakiesitys ei etene eduskunnan suuren salin äänestyksiin.  Lopputulos ei ole kenenkään kannalta hyvä. Sen sijaan että eduskunta olisi laittanut pisteen saamelaiskäräjälain vuosia jatkuneelle uudistustyölle ja käsitellyt lakiehdotuksen, se jätti asia sikseen. Uudistus ei kaatunut perustuslakiin vaan perustuslakivaliokuntaan. Valiokunnan kuulemat perustuslakiasiantuntijat eivät nähneet esteitä hallituksen esityksen hyväksymiselle.  Valtiosääntöoppineille saamelaiskäräjälain uudistaminen on ihmisoikeuskysymys.

Mitä jäi mieleen tästä prosessista? Jäi syvä pettymys. Suomen valtio ei kyennyt täyttämään kansainvälisiä velvoitteitaan ja uudistamaan saamelaiskäräjälakia niiden edellyttämällä tavalla. Jäi myös paljon kärjekkäitä mielipiteitä, sekä lain puolesta että vastaan. Jäi myös mieleen, miten tuhannet suomalaiset saamelaisten rinnalla ottivat kantaa lain hyväksymisen puolesta allekirjoittamalla vetoomuksia päättäjille.

Voisiko syntyä rakentavaa keskustelua, jossa saamelaiskäräjälain sisällöstä tiukan kannan ottaneet suostuisivat kuuntelemaan vastakkaista mielipidettä olevan ajatuksia? Saamelaisnuorille jatkuva keskustelua siitä, kuka on saamelainen ja kuka ei, ei varmasti ole ollut mukavaa. Tässä hetkessä ja tulevaisuudessa saamelaiskulttuurin kehittämisen ja kehittymisen kannalta on varmasti muitakin tärkeitä asioita kuin se, kuka saa äänestää käräjävaaleissa. Mutta ratkaistava tämäkin asia on,

Lähes kolmekymmentä vuotta vanha saamelaiskäräjälaki on uudistettava, jotta Suomi täyttää kansainväliset ihmisoikeusvelvoitteensa alkuperäiskansa saamelaisia kohtaan. Minkä poliitikot nyt jättävät taakseen, sen he löytävät pian edestään.

Saamelaiskäräjälakiuudistuksen kaatumisella on vaikutuksensa saamelaisten totuus- ja sovintokomission työhön. Lain kaatumisesta moni tekee sen johtopäätöksen, ettei valtio taaskaan ollut saamelaisille luotettava kumppani.