Saamelainen ilmastoneuvosto aloitti

Saamelainen ilmastoneuvosto ja Suomen arktinen seura järjestivät yhteisen tapahtuman Arctic Spirit konferenssin yhteydessä 14.11. Rovaniemellä.

- Tarvitsemme konkretiaa, emme strategioita. Ajatelkaa vaikkapa tuntureita ja sitä, miten ilmaston lämpeneminen niitä muuttaa. Männyn taimien kitkeminen tunturin laelta tunturiluonnon säilyttämiseksi olisi merkittävä ilmastoteko.  

Vastikään perustetun Saamelaisen ilmastoneuvoston puheenjohtaja, professori Klemetti Näkkäläjärvi on miettinyt puheensa hyvin. Hän kertoo esimerkeillä, miten ilmastomuutos vaikuttaa saamelaisten elinkeinoihin ja kulttuuriin.  

Ollaan Rovaniemellä Arktisessa keskuksessa. Menossa on jo perinteikäs Arctic Spirit konferenssi, jonka pääteemoissa käsitellään laajasti ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Konferenssi on myös Saamelaisen ilmastoneuvoston ensi esiintyminen suurelle yleisölle . Yleisöä toisin voisi olla Arktikumin Polarium salissa enemmänkin, mutta paikalla olijat ovat niitä, joita Saamelainen ilmastoneuvosto kiinnostaa.  

Vaikka alkuperäiskansat ovat hyvin edustettuina omien yhteisöjensä kautta kansainvälisissä ilmastokokouksissa, samanlaista alkuperäiskansan ilmastoneuvostoa ei muualta maailmasta löydy. 

Neuvoston tehtävänä on tuoda saamelaisten perinteinen tieto ja näkökulmat osaksi ilmastopolitiikan valmistelua. Neuvosto tulee varmasti antamaan paljon lausuntoja ja kannanottoja ilmastopolitiikkaa koskevissa asioissa, mutta se aikoo myös valmistella omia selvityksiä. 

Ilmastoneuvoston ja Suomen arktisen seuran järjestämässä seminaarissa kuullaan neuvoston jäsenten ajatuksia ja toiveita. Puheenvuoron pitäjistä jää mieleen Petra Magga-Varsin vahva puheenvuoro saamelaislasten ja nuorten puolesta. Lapsista ja nuorista on pidettävä huolta, sillä heidän on tulevaisuus sanoo Magga-Vars. 

Seminaarissa käyty keskustelu antaa aihetta miettiä, tiedämmekö todella, miten vauhdilla etenevä ilmastomuutos on jo vaikuttanut saamelaiskulttuuriin ja sen perinteisiin elinkeinoihin kuten poronhoitoon ja kalastukseen. Lehdistä luemnme, että viime kesä oli jo kolmas vuosi, jolloin Tenojoella ei saanut kalastaa lohta, eikä lohi sinne enää entiseen tapaan noussut. Pysähdymmekö ajattelemaan, mitä se merkitsee Utsjoen saamelaisille ja saamelaiskulttuurille, joka on aina perustunut lohenkalastukseen? Porojen vaikeista talvista on puhuttu mediassa, mutta saavatko lukemamme uutiset meidät miettimään, millainen vaikutus talvella, lumella ja jäällä on luonnosta elävän poromiehen ja hänen perheensä elämään?  

Saamelaiselle ilmastoneuvostolle toivotan onnea ja menestystä. Ehkä kuulemme piankin neuvoston arvion myös siitä, millaisia vaikutuksia vihreän siirtymän hankkeilla kuten tuulivoimaloilla tai uusilla kaivoksilla voi olla saamelaiskulttuuriin tai perinteisiin elinkeinoihin.