Miksi äänestän EU-vaaleissa? 

Eurovaalit ovat aivan pian. Ennakkoäänestys alkaa toukokuun viimeisellä viikolla. Varsinainen äänestyspäivä on sunnuntai 9.6. Suomi saa 15 edustajaa. Kaikkiaan Euroopan parlamentissa on 720 jäsentä. 

EU-vaalit on Suomessa aina koettu etäisiksi. Tiedämme paljon vähemmän europarlamentin työskentelystä kuin Suomen eduskunnan toiminnasta. Tosiasia kuitenkin on, että Euroopan parlamentin vaikutusvalta on viime vuosina kasvanut. Ilman parlamentin myötävaikutusta EU:n uudet lait eivät tule voimaan.  

Miksi EU:sta pitää olla kiinnostunut? Siksi, että unioni vaikuttaa päätöksillään meidän tavallisten ihmisten elämään. EU:n alueella ihmiset saavat vapaasti liikkua, työskennellä ja opiskella. Olemme saaneet elää rauhassa pian kahdeksankymmentä vuotta, mikä nyt tuntuu suurelta saavutukselta, kun rauhan jatkuminen Venäjän Ukrainaan tekemän hyökkäyksen jälkeen ei enää tunnu itsestään selvältä. Arjessa taidamme kuitenkin ihmetellä, miksi muovipullon korkki on nykyään pullossa kiinni. Sekin on unionin päätös. Onko liian pikkupiirteistä? Tarkoitus epäilemättä on oikea. 

EU päättää suurimman osan ympäristölainsäädännöstämme. Sen päätäntävaltaan kuuluvat maatalousasiat. Ilmasto-, luonto- ja energia-asioissa tavoitteet tulevat EU:sta. Monista kuluttajia ja kilpailua koskevista asioista on linjattu EU:ssa.  Yritysten vastuullista toimintaa ohjataan nykyään lainsäädännöllä.  Edellä olevat asiat ovat vain esimerkkejä. Lista unionissa ratkaistavista asioista on pitkä.

Suomi päättää edelleen hyvinvointivaltion keskeisistä asioista kuten opetuksesta sekä sosiaali- ja terveysturvasta. Verotus on kansallinen asia. 

EU on tehokas ylikansallisten lakien säätäjä.  Pian työnsä päättävä komissio on tullut tunnetuksi Green deal ohjelmastaan. Sen tarkoituksena on luoda Eurooppaan uutta kasvua ja työpaikkoja investoimalla uusiutuvaan energiaan ja ilmastoviisaaseen teknologiaan. Ohjelman toimeenpanemiseksi EU on hyväksynyt viime vuodet uutta lainsäädäntöä hengästyttävällä vauhdilla. Muoviroskat, kiertotalous, ilmastomuutoksen torjuminen, luontokadon pysäyttäminen, päästökauppajärjestelmän uudistaminen, satsaukset uusiutuvaan energiaan, taksonomia, yritysten vastuullisuusraportointi ja monet muut asiat ovat saaneet sisällön EU:n direktiivissä tai asetuksessa.  

Komission uusista lainsäädäntöhankkeista on ajoittain käyty kiivasta keskustelua jäsenmaissa. Keskustelut ovat usein johtaneet alkuperäisen ehdotuksen muuttamiseen parlamentin, komission ja jäsenmaiden välillä käydyissä neuvotteluissa, mutta harvoin koko ehdotus on tullut hylätyksi. 

Miksi äänestän eurovaaleissa? Haluan, että  vaaleissa valittava uusi parlamentti ja kesän jälkeen muodostettava uusi komissio jatkavat aktiivista ja sosiaalisesti oikeudenmukaista ilmasto- ja luontotyötä. Toimimattomuudella tuhoamme tulevien sukupolvien elämisen mahdollisuuksia. 

Edellinen
Edellinen

Petteri Orpo ja pohjoisen ohjelmat 

Seuraava
Seuraava

Vihreä siirtymä - ympäristöharppaus vai –uhka