Ilmastoturvallisuus on tärkeä osa kokonaismaanpuolustusta

Kun YK päätti järjestää ilmastokokouksen öljyntuottajamaassa, monet ihmettelivät, miksi ilmastomuutoksen pysäyttämiseen tarvittavista lisätoimista puhutaan maassa, joka elää öljytuloista. Päätös kokouksen pitämisestä Arabiemiraateissa ei lopulta ollut huono ratkaisu. Jo ensimmäisenä päivänä maan presidentti lupasi 100 miljoonaa dollaria rahaa uuteen katastrofirahastoon, joka on tarkoitettu ilmastomuutoksen aiheuttamista vahingoista kuten tulvista, kuivuudesta ja myrskystä kärsiville köyhille maille. Kokouksen kuluessa uusia maita ilmoitti lahjoittavansa rahaa rahastolle. Loppupäätelmissä avattiin tietä fossiilittomalle maailmalle. 

Ilmastomuutos etenee nyt nopeasti ja tarvittavissa toimissa ollaan myöhässä. Se on jo nyt laaja turvallisuusuhka, joka vaikuttaa konflikteihin ja ihmisten elämiseen muun muassa tulvien, hirmumyrskyjen, kuivuuden ja geopoliittisten muutosten kautta. Kuivuus ja tulvat vaikeuttavat monissa maissa ruuan tuotantoa ja lisäävät nälänhädän riskiä. Se merkitsee, että ihmiset joutuvat pakenemaan kodeistaan ja etsimään elämisen mahdollisuuksia muualta.

Esimerkiksi tänä syksynä Itä-Afrikassa vuosien kuivuus on vaihtunut mutatulviin. Pelkästään Somaliassa sadat tuhannet ihmiset ovat joutuneet jättämään kotinsa. Kuivuuden vuoksi itäinen Afrikka on kärsinyt ankarasta ruokapulasta. Vuosia jatkuneen kuivuuden vuoksi maa on kovettunut, eikä vesi imeydy maahan vaan jää maan pinnalle nostattamaan tulvaa.

Jo nyt miljoonat ihmiset maapallollamme kärsivät vesipulasta. YK arvioi, että vuoteen 2030 mennessä maailmanlaajuinen vedentarve ylittää saatavuuden jopa neljälläkymmenellä prosentilla. Vedestä on tulossa yhtä arvokas aine kuin öljy. Meille suomalaisille tämä tuntuu kaukaiselta puheelta, koska vettä meillä riittää. Vesikriisi ja taistelu vedestä ovat kuitenkin lähempänä kuin arvaammekaan.

Tulevaisuudessa epävakautta aiheuttaa myös se, jos suurten öljy- ja hiilivaltioiden pitää sopeutua siihen, ettei tuotteilla ole kysyntää. Yksi tällainen maa sijaitsee Suomen naapurissa.

Davosissa kokoontuvan Maailman Talousfoorumin tämän vuoden riskiraportissa luetellun kymmenen todennäköisimmän ja vaikutuksiltaan suurimman uhan joukossa on kuusi ilmastomuutokseen liittyvää uhkaa.

Suomi ei ole maailmassa erillinen saareke. Maailman tapahtuvat heijastuvat nopeasti myös meille. Ne saattavat näkyä tautien leviämisenä, komponenttipulana, ruuan tuonnin vaikeutumisena tai pakolaisuutena.

Ilmastomuutos ymmärretään Suomessa varsin hyvin, mutta turvallisuus-sanaan liitämme mielessämme maanpuolustukseen ja armeijaan, vaikka ilmastouhat liittyvät yhtä lailla kokonaisturvallisuuteemme.  

Tiedämme, että pohjoiset alueet lämpenevät muuta maailmaa huomattavasti nopeammin. Kuten tasavallan presidentti Sauli Niinistö on usein sanonut: se mitä tapahtuu pohjoisessa, ei jää sinne. Arktisten alueiden lämpenemisellä on globaalit vaikutukset.  Ilmastouhkien torjuminen tulisikin olla osa kokonaismaanpuolustustamme

Edellinen
Edellinen

Arktisen yhteistyön on uudistuttava – nuorten yrittäjyyttä tarvitaan

Seuraava
Seuraava

Toivoa on