Hallituksen esitys uudeksi alueidenkäyttölainsäädännöksi on parhaillaan lausuntokierroksella. Luonnoksessa ehdotetaan, että kunnallisvalitus lopetetaan. Tilalle tulisi hallintovalitus. Kuntavalituksen voi tehdä kuka tahansa kunnan asukas. Valituksessa tutkitaan, onko päätös syntynyt laillisesti. Hallintovalituksen voi tehdä vain se, jonka oikeutta tai etua koskee.  Vähenevätkö kaavavalitukset? Nopeutuuko kaavoitus?

Yleisöä tuntui eniten kiinnostavan, hyväksytäänkö Saamelaiskäräjälaki vihdoin eduskunnassa. Siihen saatoin vastata, että asia on kansanedustajien käsissä. Suomessa kuitenkin on totuttu siihen, että hallituksen yksimielisesti antamille esityksille löytyy myös eduskunnan enemmistön tuki

Kuinka paljon sulfaattia on paljon? Tästä ei ole viranomaisohjeita, mutta oikeuskäytäntöä alkaa olla. Toivottavasti ympäristöministeriö saa pian uudistettua vesiympäristölle vaarallisten ja haitallisten aineiden asetuksen.

Olisi hyvä, jos äsken pidettyjen vaalien jälkeen alettaisiin suhtautua maahanmuuttajiin vähän positiivisemmin . Tarvitsemme maahanmuuttajia yhtä lailla siivoojiksi kuin korkean teknologian työpaikkoihin.

Euroopan komissio valitsi runsas viikko sitten strategiset kaivoshankkeet. Suomesta listalle mahtui seitsemän hanketta, joista kolme on kaivoshanketta.

Paikalliset ja valtakunnalliset päättäjämme joutuvat pian ottamaan kantaa, kuinka paljon arvokkaita luontokohteita olemme valmiita uhraamaan, jotta Eurooppa olisi omavaraisempi kriittisten raaka-aineiden osalta.  

Suomalaisyritykset ovat usein sanoneet, että kestävyys ja vastuullisuus tuovat Suomelle kilpailuetua. Asia ei liene muuttunut.

Kun EU keventää sääntelyä, sitä ei pidä tehdä vastuullisuuden ja kestävyyden kustannuksella.

Suomi tarvitsee kokonaiskuvan, miten energiaa tuotetaan tasaisesti ja niin, että sitä riittää kasvaviin tarpeisiin.

Työ ilmastomuutoksen ja lajikadon pysäyttämiseksi vahvistaa Suomen huoltovarmuutta.

Suomella olisi mahdollisuus näyttää maailmalle mallia erinomaisesta kaivosvesien hallinnasta, pitävien kaivosten jätealueiden pohjarakenteiden rakentamisesta ja kiertotalousratkaisuista. Osaamista Suomesta löytyy. Tarvitaan vain tekijöitä.  

YSE (Rakennusurakan yleiset, sopimusehdot) vuodelta 1998 kaipaa ajantasaistamista. Asiat ovat noista ajoista muuttuneet rakennustyömailla. Miten on aina toimittu, ei päde nyt. Laadun parantamisella on väliä.

Suurten YK-konferenssien päätöslauselmia lukiessa tahtoo unohtua, että konferenssien ulkopuolella tapahtuu koko ajan toimia, jotka vähentävät ilmastopäästöjä ja luontokatoa. Toimia tekevät niin kansalaiset, yritykset kuin kaupungit ja valtiot. 

Kun Petteri Orpo tuo EU:n korkeita päättäjiä ensi viikonloppuna Saariselälle, toivoa sopii, että kokouksessa puhuttaisiin myös ilmastomuutoksesta ja siitä, millaisia toimia tarvitaan siihen sopeutumiseen.

Arvostusta saa tekemällä asiat oikein.

Luonto- ja ilmastotutkijamme saavat nykyään paljon asiatonta arvostelua sosiaalisessa mediassa. Toivon, että tutkijamme eivät tästä lannistu. Tutkittuun tietoon perustuva päätös kestää aikaa ja arvostelua. 

Suomen on uudistettava vesilakinsa. Uudistusta olisi valmisteltava yhteistyössä keskeisten sidosryhmien kanssa ja yli ministeriöiden rajojen.

Lohenkalastuksen täysrauhoitusta märäajaksi Pohjanlahdella harkittava.

Yhden luukun malli on varmasti tarpeen. Samanaikaisesti poliitikkojen olisi tarpeen tarkastella koko luvitusprosessia. Onko lainsäädäntömme ajan tasalla ympäristöturvallisuuden osalta?

Suojakaistojen toteuttamisesta metsän hakkuiden yhteydessä näyttää vallitsevan varsin kirjava käytäntö. Pelisääntöjä tarvitaan.

Vastuullisuus syntyy vain tekemällä asiat oikein.