Ministeri Mykkänen ja seniorit
Ympäristöministeriö oli kutsunut meidät seniorit, entiset talon työihmiset kylään. Luvassa oli ministeri Kai Mykkäsen puhe, jota täydentäisivät ministeriön virkanaisten ja –miesten puheenvuorot.
Tulimme joukolla. Olemme ehkä harmaantuneita, mutta seuraamme aikaamme. Kysymyksiäkin oli varauduttu esittämään enemmän kuin mitä ministerin kiireiseen aikatauluun mahtui.
Miten Petteri Orpon hallitus sitten hoitaa ilmasto-, luonto- ja ympäristöasioita? Hallituksen säästöleikkuri on pienentänyt luonnonsuojeluun käytettyjä määrärahoja, mutta metsiä suojellaan, kosteikkoja ennallistetaan, Saaristomerta puhdistetaan ja kalateitä rakennetaan aktiivisesti. Tosin lisää leikkauksia lienee ympäristö- ja luontotöihinkin tulosssa, kun hallitus kokoontuu aivan pian kehysriiheensä.
Ministeri kertoi, että hallituksen tärkein tavoite on pitää fossiilipäästöt laskussa. Hän kehotti meitä kuulijoita miettimään, olisimmeko kymmenen vuotta sitten voineet otaksua, että hiilen käyttö kaukolämmössä loppuu kahden vuoden sisällä kokonaan, kun Helsingin ja muutaman muun paikkakunnan hiilivoimalat suljetaan lopullisesti. Olisimmeko voineet kuvitella, ettö 95 prosenttia sähköstämme on uusiutuvaa, hän kysyi ja tuijotti meitä haastavasti.
Orpon hallitus luottaa uusiutuvan energian tuotantoon ja siinä erityisesti tuulivoimaan, hyviin sähkön siirtoverkkoihin ja sujuvaan luvitukseen. Näiden pohjalta hallituksessa uskotaan, että vihreän siirtymän investointeja saadaan Suomeen. Hiilivapaan teräksen tuotannossa ruotsalainen SSAB rakentaa uuden tuotantoyksikön kuitenkin Luulajaan eikä Raaheen. Raahen terästehtaan ilmastopäästöt ovat nykyisellään lähes yhtä suuret kuin Suomen liikenteen. Mykkänen kuitenkin uskoi, että Raahenkin aika joskus tulee.
Valtiovarainministeriön johdolla Suomeen rakennetaan uuta lupa- ja valvontavirastoa, johon keskitetään ympäristöministeriön alaiset luvat kuten ympäristö- ja vesiluvat, maa-ainesluvat ja luonnonsuojelulain mukaiset päätökset. Siellä hoidetaan myös ympäristövaikutusten arviointia. Työntekijät uuteen virastoon siirtyvät pääasiassa ELY-keskuksista, Valvirasta ja Aluehallintovirastoista.
Yllättävää on, että merkittävä ympäristön muokkaaja, kaivosteollisuus saa pitää oman virastonsa ja oman lupaorganisaationsa. Paljon tulee riippumaan siitä, millainen yhteistyö uuden keskusviraston ja kaivosviranomaisen kanssa saadaan aikaan.
Huolestuttavaa on, että hallitus suunnittelee ohituskaistaa tärkeiksi pitämilleen hankkeille. Valtioneuvosto voisi ottaa tällaisen lupa-asian käsiteltäväkseen. Nykyisinkin käytössä oleva etusijamenettely vihreän talouden hankkeille jatkuisi. Lupaviranomaisen tulisi käsitellä etusijamenettelyssä oleva lupa-asia ennen muita.
Mykkänen mainitsi myös, että viime kesänä voimaan tulleeseen uuteen luonnonsuojelulakiin sisällytetty ekologinen kompensaatio kiinnostaa yrityksiä. Tämä ei oe yllätys. Ovathan monet teollisuuden alat Suomessa laatineet viime vuosina omat biodiversiteettistrategiansa. Ministeriössä on valmisteltu tarkat kriteerit, millaisin ehdoin ekologinen kompensaatio on todellinen kompensaatio eikä viherpesua. Tämä kuulostaa hyvältä.
Orpon hallituksen monimuotoisuusstrategia, jolla ollaan panemassa täytäntöön Suomen kansainvälisiä ja EU:ssa hyväksyttyjä luontositoumuksia, valmistuu ensi kesäkuussa. Sen sisällöstä emme saaneet tarkempaa tietoa.
Kokonaisuutena hallituksen toimet ilmastomuutoksen torjumiseksi ja luontokadon pysäyttämiseksi vaikuttavat vaatimattomilta. Ilmastomuutos etenee sen verran rivakasti, että lisätoimia tarvittaisiin, luontokadon torjunnasta puhumattakaan. Toivottavasti Suomen tavoite olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä ei jää pelkäksi brändiksi.