Ministeri Mykkänen ja hallitusohjema

Suomen ympäristöoikeustieteen seura järjesti hiljattain seminaarin, jossa tarkasteltiin,  mitä uusi hallitus ohjelmansa perusteella haluaa tehdä ympäristöasioiden hyväksi. Tilaisuus keräsi noin sata asiasta kiinnostunutta paikan päälle

Ympäristö-, ilmasto- ja energiaministeri Kai Mykkänen kiteytti Orpon hallituksen ynmpäristöteemat kolmeen pointtiiin: Suomesta tehdään hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä, puhtaan eli hiilivapaan teollisuuden osuus kasvaa ja Suomen sähköntuotanto tuplaantuu. Saimme myös kuulla, että hallitus aikoo vauhdittaa teollisuuden investointeja ottamalla käyttöön yhden luukun mallin, sujuvoittamalla muutenkin luvitusta, perustamalla lupa- ja valvontaviraston, keräämällä hiilen talteen tehtaan piipuista sekä ottamalla ekologisen konmensaation käyttöön myös ympäristöluvissa. 

Keskusteluahan hallituksen suunnitelmista tietenkin syntyi, kun ympäristöihmiset  olivat koolla. Turun yliopiston ympäristöoikeuden professori Anne Kumpula arvioi, ettei kevennetty lupamenettely välttämättä tuota ympäristöllisesti kestäviä ratkaisuja. Suomen luonnonsuojeluliiton toiminnanjohtaja Tapani Veistola huomautti, ettei pitkä lupakäsittely ole myöskään edunmenettäjän kannalta hyvä asia. On raskasta elää vuosikausia epätietoisuudessa ja odottaa päätöstä. Veistola sanoi, että lupakäsittelyt pitkittyvät, koska hakijat jättävät puutteellisia hakemuksia ja vajavaisia selvityksiä. Suomen ympäristökeskuksen johtaja Jyri Seppälä uskoi, että kestävä liiketoiminta ja yhteiskuntavastuu ovat yrityksille isoja juttuja. Niiden eteen tehdään työtä. Hänen mielestään ei ole riittävästi keskusteltu, miten lupajärjestelmämme vastaa isoihin ympäristöongelmiin kuten ilmastomuutokseen ja luontokatoon. Kestävän kehityksen toimikunnan pääsihteeri Eeva Furmanin mielestä olennaista on, miten hallitusohjelmaan sisältyvät asiat resurssoidaan.  

Ministeri lähti toteuttamaan hallitusohjelmaansa. Me muut jäimme pohtimaan, mitkä kaikki asiat muuttuvat, jos hallitusohjelman monet ympäristöasioita koskevat kohdat ennätetään kirjoittaa laiksi ja saattaa voimaan. Aika monet. 

Hallitus pääsee myös nimittämään uudet ilmasto- ja luontopaneelit. Molempien toimikausi päättyy tämän vuoden lopulla. Paneelit antavat päätöksentekijöille tieteeseen ja tutkimukseen perustuvaa tietoa ilmastomuutoksesta ja luontokadosta. Ehdotuksia paneelien puheenjohtajiksi ja uusiksi jäseniksi voivat tehdä yliopistot ja tutkimusyhteisöt. Markku Ollikainen ja Janne Kotiaho ovat paneeliensa nykyisinä puheenjohtajina antaneet toiminnalle kasvot. Paneelien asema on vakiintunut ja niiden tehtävistä ja asettamista on säädetty lailla. Nimityspäätöksiä odotetaan monella taholla suurella mielenkiinnolla.